Omaishoitajien tukimuotojen kehittämisen lähtökohdat

Abstract

Omaishoitajien tukimuotojen kehittäminen on ajankohtainen aihe väestön ikääntymisen myötä. Valtakunnallisten suositusten mukaan omaishoitajien määrää halutaan lisätä, jotta hoidon lisääntyvään tarpeeseen voidaan vastata myös omaishoitajien antaman hoidon turvin. Lisäksi omaishoito mahdollistaa myös iäkkäiden ihmisten pidempiaikaisen kotona asumisen, mikä on linjattu valtakunnan tavoitteeksi. Omaishoitajista suurin osa on itsekin iäkäs henkilö ja useimmiten hoidettavan puoliso. Niin korkea ikä kuin omaishoidon kuormittavuus lisäävät omaishoitajien riskiä uupua työssään. Omaishoitajien työssä jaksamisen turvaamiseksi on kehitetty ja kehitetään yhä edelleen tukimuotoja. Usein tärkeimmäksi omaishoitajien tukimuodoksi nostetaan vapaata antavat tukimuodot, joiden avulla omaishoitajat voivat pitää taukoa työstään. Kuitenkin niin valtakunnallisestikin kuin tämän opinnäyteyön tutkimusympäristössä Lohjalla vapaan mahdollisuutta ei aina käytetä hyödyksi. Omaishoitajien tuen tarpeiden ja tukimuotojen kohtaamisessa on todettu olevan ongelmia myös yleisesti.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tutkimustuloksista kehittämissuunnitelma kehittämistyön käynnistämiseksi Lohjalla. Tavoitteen saavuttamiseksi opinnäytetyölle muodostui kolme tutkimuskysymystä. 1. Minkälaisia ovat omaishoitajien työssä jaksamisen tuen tarpeet kotioloissa? 2. Miksi omaishoitajien tuen tarpeet ja olemassa olevat tukimuodot eivät kohtaa? 3. Minkälaisia kotiin annettavia tukimuotoja tulisi kehittää omaishoitajien jaksamisen tueksi?

Tutkimusmenetelminä käytettiin teemaahaastattelua sekä Delfoi-menetelmää. Teemahaastattelut tehtiin (n=4) neljälle lohjalaiselle yli 65 vuotiaalle omaishoitajalle, jotka eivät käyttäneet vapaapäiviään. Delfoi-kyselyihin vastasi ensimmäisellä kierroksella (n=6) kuusi omaishoidon asiantuntijaa ja toisella kierroksella (n=5) viisi asiantuntijaa. Asiantuntijat toimivat eri sektoreilla omaishoidon kentällä Lohjan alueella.

Opinnäytetyön tuloksien mukaan tukimuotojen tulisi olla monipuolisempia ja houkuttelevampia, jotta kiinnostus tukimuotojen käyttöön lisääntyisi ja tukimuotojen käyttäjäryhmä laajenisi. Tukimuotojen käyttöä tulee myös mahdollistaa joustavampien tukimuotojen ja sijaishoidon avulla. Omaishoitajat tarvitsevat tukimuotojen käyttämiseksi ja oikeanlaisten tukimuotojen löytämiseksi tukea, kuten tuen tarpeen selvittämistä, sosiaalista tukea ja ohjausta, tietoa sekä luottamusta. Tukimuotojen kehittämiseen tarvitaan yhteistyötä.

Tuloksista muodostui Omaishoitajien tukimuotojen kehittämisen lähtökohdat: 1.käyttäjäryhmän laajentaminen (monipuolisuus, houkuttelevuus), 2.tukimuotojen käytön mahdollistaminen (sijaishoito, joustavuus), 3.tukimuotojen käyttöä tukevat toiminnot (tuen tarpeen selvittäminen, sosiaalinen tuki ja ohjaus, tiedottaminen, luottamuksen lisääminen), sekä 4.yhteistyö. Lähtökohtia käytettiin kehittämissuunnitelman laatimiseen, mitä on jatkossa tarkoitus hyödyntää omaishoitajien tukimuotojen kehittämisessä, jotta tuen tarpeet ja tukimuodot kohtaisivat paremmin.

Because of the aging population, developing support services for informal carers is a current topic. According to the national recommendations the number of informal carers should be increased to respond to the growing demand of care services and to support aging people living at home longer. Most of the informal carers are spouses and seniors themselves. High age and workload of caring are increasing the risk for informal carers to burn out. Support services have been and are still being developed for informal carers to cope with their daily life. Usually the most important support service is respite service whereby informal carers are able to take a break from caring. However, it is usual, both nationally and in this local research environment, the city of Lohja, that the possibility of respite services is not being utilized. It has been noted that there are conflicts between the needs of informal carers and available support services.

The purpose of this research was to create a development plan by using the results of this research to start development work in Lohja. There were three main research questions in this study to achieve the aims of this research. 1. What are the needs of informal carers at home? 2. Why do the needs of informal carers and available support services not meet? 3. What kind of supporting services at home should be developed to help informal carers to cope?

Both theme interview and the Delphi method were used as research methods in this study. Theme interviews were conducted with four (n=4) local over 65-year-old informal carers, who had not used their respite services. The Delphi method was used by asking questions of specialists from different sectors of the informal care area. In the first Delphi round six (n=6) specialists replied to the questions and in the second round there were five (n=5) answers.

According to the results of this research support services should be more comprehensive and tempting to increase interest in using support services and to get more people to use the services. Support services should also be more flexible and foster services need to be developed to enable using the services. In order to use support services informal carers need help to clarify their needs, social support and guidance, more information and confidence. According to the results, cooperation is needed to develop support services.

Premises of developing informal carers’ support services were created from the study results: 1.expanding the user group (versatility, temptation), 2.enabling the use of service (flexibility, fostercare), 3.functions supporting the use of services (clarifying needs, social support and guidance, information, confidence) and 4.cooperation. The premises were used to create a development plan to improve support services to help informal carers’ needs and available services to meet better.