Filter Bubble vs. Preference Bubble
Lindström, Hanna-Stiina; Soliman, Gabriela (2016)
Lindström, Hanna-Stiina
Soliman, Gabriela
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602061978
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602061978
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli internetin personointi ja siitä aiheutuva filter bubble –ilmiö. Tarkoituksena oli tutkia kuluttajien suhtautumista ilmiöön, jota Suomessa ei vielä tunnisteta laajasti. Suhtautuminen haluttiin tuoda esiin vastakkainasettelun avulla. Filter bubble –näkökulma edusti tässä työssä ilmiön negatiivista suhtautumistapaa ja preference bubble –näkökulma positiivista. Opinnäytetyö oli tietopaketti yrityksille Filter bubble –ilmiön ominaisuuksista sekä sen käyttäytymisestä eri toimintaympäristöissä kuten Google ja Facebook. Työ oli osa Lau-reaammattikorkeakoulun ja Kurio Oy:n yhteistyössä toteuttamaa Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hanketta.
Kuluttajien suhtautumista pyrittiin selvittämään laadullisen tutkimuksen avulla. Pääongelmana oli selvittää kuluttajien suhtautuminen internetin personointiin ja sen aiheuttamaan filter bubble –ilmiöön: koettiinko se hyvänä vai huonona. Alaongelmien avulla pyrittiin selvittämään, oliko ilmiö tuttu kuluttajille ja miten siihen reagoitiin sekä kokiko kuluttaja itse olevansa kuplassa. Näkökulmana opinnäytetyössä toimi markkinointi.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa syvennyttiin filter bubble -ilmiön lähtökohtiin ja miten ja missä se toimii. Seuraavaksi esiteltiin suhtautumisnäkökulmat ”filter bubble” ja ”preference bubble”, jotka pohjautuivat kirjallisuuteen. Lisäksi teoriaosuudessa esiteltiin suomalaiset kuluttajat ja filter bubble –ilmiön toimintaympäristöt yksitellen.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin laadullisina tutkimusmenetelminä teemahaastattelua ja eläyty-mismenetelmää ilmiön tutkimiseen ja ymmärtämiseen. Tavoitteena oli saavuttaa syvällinen ja mahdollisimman laaja ymmärrys ilmiöstä. Sen lisäksi tavoitteena oli selvittää tutkittavien ajattelun logiikkaa, johon eläytymismenetelmä sopi parhaiten.
Tutkimusten tulosten perusteella kuluttajien suhtautuminen internetin personointiin oli filter bubble –näkökulman mukainen. Tuloksissa korostui epäluuloisuus tietojenkeräystä kohtaan ja epäluottamus Googlen toimintaan. Haastateltavat, jotka valitsivat filter bubble –näkökulman, eivät olleet aktiivisia internetin käyttäjiä. Tutkimustuloksista pääteltiin, ettei filter bubble –ilmiö muodostunut oikein aiheuttaen epäonnistumisia kohdennettavuudessa.
Haastateltavat, jotka valitsivat preference bubble –näkökulman, olivat aktiivisia internetin käyttä-jiä ja tutkittavista nuorimpia. Aktiivisuus internetissä mahdollisti suuren informaation tarjonnan ilmiölle, jolloin myös kupla muodostui kuluttajan näköiseksi ja oikea kohdennettavuus onnistui.
Jatkotutkimuksena suositeltiin filter bubble –ilmiön tutkimista eri päätelaitteissa. Tänä päivänä ihmiset käyttävät monia eri päätelaitteita eri aikaan päivästä ja erilaiseen internettoimintaan. Mielenkiintoista olisi tutkia, kuinka tämä seikka vaikuttaa filter bubble –ilmiön muodostumiseen, ja muodostuuko esimerkiksi yhdelle kuluttajalle monta eri persoonaa monen eri päätelaitteen vuoksi.
Kuluttajien suhtautumista pyrittiin selvittämään laadullisen tutkimuksen avulla. Pääongelmana oli selvittää kuluttajien suhtautuminen internetin personointiin ja sen aiheuttamaan filter bubble –ilmiöön: koettiinko se hyvänä vai huonona. Alaongelmien avulla pyrittiin selvittämään, oliko ilmiö tuttu kuluttajille ja miten siihen reagoitiin sekä kokiko kuluttaja itse olevansa kuplassa. Näkökulmana opinnäytetyössä toimi markkinointi.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa syvennyttiin filter bubble -ilmiön lähtökohtiin ja miten ja missä se toimii. Seuraavaksi esiteltiin suhtautumisnäkökulmat ”filter bubble” ja ”preference bubble”, jotka pohjautuivat kirjallisuuteen. Lisäksi teoriaosuudessa esiteltiin suomalaiset kuluttajat ja filter bubble –ilmiön toimintaympäristöt yksitellen.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin laadullisina tutkimusmenetelminä teemahaastattelua ja eläyty-mismenetelmää ilmiön tutkimiseen ja ymmärtämiseen. Tavoitteena oli saavuttaa syvällinen ja mahdollisimman laaja ymmärrys ilmiöstä. Sen lisäksi tavoitteena oli selvittää tutkittavien ajattelun logiikkaa, johon eläytymismenetelmä sopi parhaiten.
Tutkimusten tulosten perusteella kuluttajien suhtautuminen internetin personointiin oli filter bubble –näkökulman mukainen. Tuloksissa korostui epäluuloisuus tietojenkeräystä kohtaan ja epäluottamus Googlen toimintaan. Haastateltavat, jotka valitsivat filter bubble –näkökulman, eivät olleet aktiivisia internetin käyttäjiä. Tutkimustuloksista pääteltiin, ettei filter bubble –ilmiö muodostunut oikein aiheuttaen epäonnistumisia kohdennettavuudessa.
Haastateltavat, jotka valitsivat preference bubble –näkökulman, olivat aktiivisia internetin käyttä-jiä ja tutkittavista nuorimpia. Aktiivisuus internetissä mahdollisti suuren informaation tarjonnan ilmiölle, jolloin myös kupla muodostui kuluttajan näköiseksi ja oikea kohdennettavuus onnistui.
Jatkotutkimuksena suositeltiin filter bubble –ilmiön tutkimista eri päätelaitteissa. Tänä päivänä ihmiset käyttävät monia eri päätelaitteita eri aikaan päivästä ja erilaiseen internettoimintaan. Mielenkiintoista olisi tutkia, kuinka tämä seikka vaikuttaa filter bubble –ilmiön muodostumiseen, ja muodostuuko esimerkiksi yhdelle kuluttajalle monta eri persoonaa monen eri päätelaitteen vuoksi.