Itsetuhoinen ja itsemurhavaarassa oleva nuori

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella nuorten itsetuhoisuutta ja itsemurhia kattavasti. Tarkoituksena oli selvittää itsetuhoisuuden ja itsemurhien yleisimmät ilmenemismuodot. Tarkoituksena oli perehtyä itsetuhoisen nuoren hoitotyöhön ja tutkia millaista apua itsetuhoinen ja itsemurhavaarassa oleva nuori saa. Tarkoitus oli selvittää, miten Suomessa ennaltaehkäistään nuorten itsetuhoisuutta ja itsemurhia sekä minkälainen merkitys ennaltaehkäisyllä on nuorten itsetuhoisuuden ehkäisyssä. Tavoitteena oli yhdistää ajankohtainen ja luotettava tutkimustieto aiheesta yhdeksi tutkimukseksi.

Aihe on ajankohtainen, sillä nuorten itsetuhoisuus on raaistunut ja itsemurha on Länsimaissa yleisin nuorten kuolinsyy. Nuorten hyvinvointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä nykypäivän nuoret ovat tulevaisuuden aikuisia ja yhteiskuntamme rakentajia. Useat mielenterveyden ongelmat ja itsetuhoinen käytös alkavat jo nuoruusiässä ja varhainen puuttuminen ongelmiin on tärkeää.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 7 tutkimusta ja 1 artikkeli, jotka läpäisivät sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Aineisto kerättiin, käytiin läpi ja analysoitiin. Aineiston analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi. Sisällönanalyysillä tavoiteltiin aiheeseen liittyviä sisältöjä, seurauksia ja merkityksiä. Hakusanoina käytettiin itsetuho* ja nuor*, adolescent, self-harm, suicide, itsetuhoinen, itsemurha ja nuori, itsemurha väitöskirja, nuorten itsemurhat sekä nuorten itsetuho.

Tuloksista näkyy yleisimmät itsetuhoisuuden toteuttamiskeinot ja yleisimmät itsemurhien tekotavat. Avunsaanti koettiin erittäin vaikeaksi. Itsetuhoiset nuoret olivat todennäköisemmin yhteydessä psykiatrisiin palveluihin. Ennaltaehkäisyn pitäisi sisältää systemaattisia seulontoja, jotta itsetuhoinen käyttäytyminen tunnistettaisiin varhain ja nuoret saisivat heille mukautettua apua.

Tutkimuksiin perustuen johtopäätöksenä voitiin todeta, että mielenterveysongelmien seulominen jo kouluterveydenhuollossa vaikuttaisi nuorten hyvinvointiin ja mielenterveydenhäiriöiden ennaltaehkäisyyn. Resurssien lisääminen erityisesti kouluissa tehtävään ennaltaehkäisyyn voisi helpottaa nuorten hoitoon pääsyä ja hakeutumista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kartoittaminen ja parantaminen sekä mielenterveydenhäiriöiden ennaltaehkäisy voisivat vaikuttaa positiivisesti nuorten hyvinvointiin.

Jatkotutkimusaiheita voisivat olla nuorisopsykiatristen palveluiden yhteistyö koulujen kanssa ja avun hakemisen helpottaminen sekä mielenterveyden häiriötä sairastavien leimautumisen estäminen. Terveystiedon opetuksen yhteyteen voisi lisätä mielenterveysosaamista. Lisäksi voisi tutkia, miten nuorille tarjottu apu tavoittaa ja auttaa nuoria. Suomen kouluissa voitaisiin toteuttaa tutkimuksellinen kokeilu käyttäen yleistä itsemurhien riskitekijöitä arvioivaa työkalua.

The purpose of this thesis was to examine the self-destructiveness and suicides of adolescents comprehensively. The purpose was to find out the most general manifestations of self-destructiveness and suicides. The purpose was to study what kind of help self-destructive and suicidal adolescents receive from health care. It was intended to clarify how self-destructiveness and suicides of adolescents are prevented in Finland and what kind of significance the prevention has. The objective was to combine current and reliable research information on the subject to one study.

The subject is very topical because self-destructiveness of adolescents has become more brutal and in Western countries suicide is the most common cause of death among adolescents. Special attention has to be paid on the welfare of adolescents because modern youth are the adults of the future and the developers of our society. Several problems of mental health and suicidal conduct commence in adolescence and early interference with the problems is important.

The thesis was executed as a descriptive literature review of 7 studies and 1 article which passed the intake and exclusion criteria. The material was collected, reviewed and analyzed. The analysis method of the material was content analysis. Contents, consequences and meanings which are related to the subject were sought by content analysis. Keywords for searching studies were itsetuho* and nuor*, adolescent, self-harm, suicide, itsetuhoinen, itsemurha and nuori, itsemurha väitöskirja, nuorten itsemurhat and nuorten itsetuho.

The most general methods and ways off self-destructiveness and suicides are seen from the results. Receiving help was experienced as extremely difficult. The suicidal young people were more likely in touch with psychiatric services. The prevention should include systematic screenings for early recognition of suicidal behavior and tailored treatment for young.

As a conclusion one can state that the screenings of mental problems already in school health service would affect the welfare and prevention of mental health disturbances among adolescents. Adding resources especially to prevention work in school could facilitate the entrance and admittance to the healthcare. Surveys of the welfare and prevention of children’s and juvenile’s mental health disturbances could affect positively and improve youth health.

The subjects for further studies could be cooperation with schools in adolescent psychiatry to ease receiving help and prevent the stigma of mental health problems. Moreover, a study of accessibility and influence of provided help to adolescents could be done. Finnish school education in health care could include knowledge about mental health. An investigative trial in Finnish schools could be provided using general evaluation tool for the most common risks of suicides.