Itsetuhoinen ja itsemurhavaarassa oleva nuori
Leppänen, Outi; Pohjolainen, Roosa (2016)
Leppänen, Outi
Pohjolainen, Roosa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602051972
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602051972
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella nuorten itsetuhoisuutta ja itsemurhia kattavasti. Tarkoituksena oli selvittää itsetuhoisuuden ja itsemurhien yleisimmät ilmenemismuodot. Tarkoituksena oli perehtyä itsetuhoisen nuoren hoitotyöhön ja tutkia millaista apua itsetuhoinen ja itsemurhavaarassa oleva nuori saa. Tarkoitus oli selvittää, miten Suomessa ennaltaehkäistään nuorten itsetuhoisuutta ja itsemurhia sekä minkälainen merkitys ennaltaehkäisyllä on nuorten itsetuhoisuuden ehkäisyssä. Tavoitteena oli yhdistää ajankohtainen ja luotettava tutkimustieto aiheesta yhdeksi tutkimukseksi.
Aihe on ajankohtainen, sillä nuorten itsetuhoisuus on raaistunut ja itsemurha on Länsimaissa yleisin nuorten kuolinsyy. Nuorten hyvinvointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä nykypäivän nuoret ovat tulevaisuuden aikuisia ja yhteiskuntamme rakentajia. Useat mielenterveyden ongelmat ja itsetuhoinen käytös alkavat jo nuoruusiässä ja varhainen puuttuminen ongelmiin on tärkeää.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 7 tutkimusta ja 1 artikkeli, jotka läpäisivät sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Aineisto kerättiin, käytiin läpi ja analysoitiin. Aineiston analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi. Sisällönanalyysillä tavoiteltiin aiheeseen liittyviä sisältöjä, seurauksia ja merkityksiä. Hakusanoina käytettiin itsetuho* ja nuor*, adolescent, self-harm, suicide, itsetuhoinen, itsemurha ja nuori, itsemurha väitöskirja, nuorten itsemurhat sekä nuorten itsetuho.
Tuloksista näkyy yleisimmät itsetuhoisuuden toteuttamiskeinot ja yleisimmät itsemurhien tekotavat. Avunsaanti koettiin erittäin vaikeaksi. Itsetuhoiset nuoret olivat todennäköisemmin yhteydessä psykiatrisiin palveluihin. Ennaltaehkäisyn pitäisi sisältää systemaattisia seulontoja, jotta itsetuhoinen käyttäytyminen tunnistettaisiin varhain ja nuoret saisivat heille mukautettua apua.
Tutkimuksiin perustuen johtopäätöksenä voitiin todeta, että mielenterveysongelmien seulominen jo kouluterveydenhuollossa vaikuttaisi nuorten hyvinvointiin ja mielenterveydenhäiriöiden ennaltaehkäisyyn. Resurssien lisääminen erityisesti kouluissa tehtävään ennaltaehkäisyyn voisi helpottaa nuorten hoitoon pääsyä ja hakeutumista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kartoittaminen ja parantaminen sekä mielenterveydenhäiriöiden ennaltaehkäisy voisivat vaikuttaa positiivisesti nuorten hyvinvointiin.
Jatkotutkimusaiheita voisivat olla nuorisopsykiatristen palveluiden yhteistyö koulujen kanssa ja avun hakemisen helpottaminen sekä mielenterveyden häiriötä sairastavien leimautumisen estäminen. Terveystiedon opetuksen yhteyteen voisi lisätä mielenterveysosaamista. Lisäksi voisi tutkia, miten nuorille tarjottu apu tavoittaa ja auttaa nuoria. Suomen kouluissa voitaisiin toteuttaa tutkimuksellinen kokeilu käyttäen yleistä itsemurhien riskitekijöitä arvioivaa työkalua.
Aihe on ajankohtainen, sillä nuorten itsetuhoisuus on raaistunut ja itsemurha on Länsimaissa yleisin nuorten kuolinsyy. Nuorten hyvinvointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä nykypäivän nuoret ovat tulevaisuuden aikuisia ja yhteiskuntamme rakentajia. Useat mielenterveyden ongelmat ja itsetuhoinen käytös alkavat jo nuoruusiässä ja varhainen puuttuminen ongelmiin on tärkeää.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 7 tutkimusta ja 1 artikkeli, jotka läpäisivät sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Aineisto kerättiin, käytiin läpi ja analysoitiin. Aineiston analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi. Sisällönanalyysillä tavoiteltiin aiheeseen liittyviä sisältöjä, seurauksia ja merkityksiä. Hakusanoina käytettiin itsetuho* ja nuor*, adolescent, self-harm, suicide, itsetuhoinen, itsemurha ja nuori, itsemurha väitöskirja, nuorten itsemurhat sekä nuorten itsetuho.
Tuloksista näkyy yleisimmät itsetuhoisuuden toteuttamiskeinot ja yleisimmät itsemurhien tekotavat. Avunsaanti koettiin erittäin vaikeaksi. Itsetuhoiset nuoret olivat todennäköisemmin yhteydessä psykiatrisiin palveluihin. Ennaltaehkäisyn pitäisi sisältää systemaattisia seulontoja, jotta itsetuhoinen käyttäytyminen tunnistettaisiin varhain ja nuoret saisivat heille mukautettua apua.
Tutkimuksiin perustuen johtopäätöksenä voitiin todeta, että mielenterveysongelmien seulominen jo kouluterveydenhuollossa vaikuttaisi nuorten hyvinvointiin ja mielenterveydenhäiriöiden ennaltaehkäisyyn. Resurssien lisääminen erityisesti kouluissa tehtävään ennaltaehkäisyyn voisi helpottaa nuorten hoitoon pääsyä ja hakeutumista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kartoittaminen ja parantaminen sekä mielenterveydenhäiriöiden ennaltaehkäisy voisivat vaikuttaa positiivisesti nuorten hyvinvointiin.
Jatkotutkimusaiheita voisivat olla nuorisopsykiatristen palveluiden yhteistyö koulujen kanssa ja avun hakemisen helpottaminen sekä mielenterveyden häiriötä sairastavien leimautumisen estäminen. Terveystiedon opetuksen yhteyteen voisi lisätä mielenterveysosaamista. Lisäksi voisi tutkia, miten nuorille tarjottu apu tavoittaa ja auttaa nuoria. Suomen kouluissa voitaisiin toteuttaa tutkimuksellinen kokeilu käyttäen yleistä itsemurhien riskitekijöitä arvioivaa työkalua.