Luotsien uranaikaisen koulutuksen kehittäminen
Thomasson, Johnny (2016)
Thomasson, Johnny
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603082972
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603082972
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, mitä lisäkoulutusta luotsit haluavat ja miten aikaisempien kurssien perusteella voisi kehittää luotsien uranaikaista koulutusta. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, kuinka säännöllisesti koulutusta tulisi järjestää ja onko luotsien koulutustarpeissa luotsausalueellisia eroja. Tutkimuksen teoriaosassa on kerrottu luotsin kouluttamisesta, työvaatimuksista ja siitä, miten aikaisemmat kurssit on järjestetty.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Finnpilot Pilotage Oy:n kanssa. Se suoritettiin kyselytutkimuksena ja osoitettiin Suomessa työskenteleville luotseille. Aineisto kerättiin Kyselynetin sähköisellä kyselylomakkeella, johon luotsit saivat vastata kahden viikon aikana. Kyselyyn vastasi 24 luotsia. Tutkimuksen strukturoiduista kysymyksistä tulleet vastaukset tulkittiin pääsääntöisesti prosentuaalisesti ja aritmeettisen keskiarvon avulla. Kyselyn avoimista kysymyksistä tulleet vastaukset puolestaan analysointiin käyttämällä kvantitatiivista sisällönanalyysia.
Aikaisempien koulutusten hyvinä puolina pidettiin koulutuskertojen intensiivisyyttä ja luotsien välisiä keskusteluja. Huonoja puolia koulutuksissa olivat pitkät tauot, teknilliset ongelmat simulaattoreissa ja luennoitsijoiden teoreettinen lähestymistapa. Luotsit mainitsivat tärkeimmiksi koulutustarpeikseen saattohinauksen, aluksen käsittelyn ja ohjailun sekä uusien navigointilaitteiden ja -ohjelmien läpi käynnin. Enemmistö luotseista haluaa, että koulutuksissa panostettaisiin vuorovaikutteiseen kouluttamiseen.
Luotsien uranaikaista koulutusta tulisi järjestää kerran vuodessa, ja parhaimpana koulutuskerran pituutena pidettiin kahta vuorokautta. Perämeren luotseille tulisi järjestää lähitulevaisuudessa saattohinauskoulutusta. Tulevaisuudessa koulutusten tulisi olla intensiivisiä, luotseja kiinnostavia ja vuorovaikutteisia. Säännöllinen ja vakinaistettu koulutus tarjoaisi luotseille mahdollisuuden kehittää itseään ja toimia työssään paremmin. Jatkossa koulutuksista tulisi kerätä palautetta ja jatkaa luotsien uranaikaisen koulutuksen kehittämistä.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Finnpilot Pilotage Oy:n kanssa. Se suoritettiin kyselytutkimuksena ja osoitettiin Suomessa työskenteleville luotseille. Aineisto kerättiin Kyselynetin sähköisellä kyselylomakkeella, johon luotsit saivat vastata kahden viikon aikana. Kyselyyn vastasi 24 luotsia. Tutkimuksen strukturoiduista kysymyksistä tulleet vastaukset tulkittiin pääsääntöisesti prosentuaalisesti ja aritmeettisen keskiarvon avulla. Kyselyn avoimista kysymyksistä tulleet vastaukset puolestaan analysointiin käyttämällä kvantitatiivista sisällönanalyysia.
Aikaisempien koulutusten hyvinä puolina pidettiin koulutuskertojen intensiivisyyttä ja luotsien välisiä keskusteluja. Huonoja puolia koulutuksissa olivat pitkät tauot, teknilliset ongelmat simulaattoreissa ja luennoitsijoiden teoreettinen lähestymistapa. Luotsit mainitsivat tärkeimmiksi koulutustarpeikseen saattohinauksen, aluksen käsittelyn ja ohjailun sekä uusien navigointilaitteiden ja -ohjelmien läpi käynnin. Enemmistö luotseista haluaa, että koulutuksissa panostettaisiin vuorovaikutteiseen kouluttamiseen.
Luotsien uranaikaista koulutusta tulisi järjestää kerran vuodessa, ja parhaimpana koulutuskerran pituutena pidettiin kahta vuorokautta. Perämeren luotseille tulisi järjestää lähitulevaisuudessa saattohinauskoulutusta. Tulevaisuudessa koulutusten tulisi olla intensiivisiä, luotseja kiinnostavia ja vuorovaikutteisia. Säännöllinen ja vakinaistettu koulutus tarjoaisi luotseille mahdollisuuden kehittää itseään ja toimia työssään paremmin. Jatkossa koulutuksista tulisi kerätä palautetta ja jatkaa luotsien uranaikaisen koulutuksen kehittämistä.