Dialyysin yhteydessä toteutettu restoraattoriharjoittelu

Abstract

Peruskestävyys, kestovoima ja koettu mieliala ovat tärkeitä tekijöitä dialyysipotilaiden toimintakyvyn ja päivittäisistä toiminnoista selviytymisen kannalta. Nämä ovat merkittäviä asioita yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta tarkasteltuna, koska dialyysipotilaiden määrä tulee Suomessa kasvamaan väestön ikääntyessä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia dialyysin aikana manuaalisella alarestoraattorilla toteutetun kahdeksan viikon mittaisen aerobisen harjoittelujakson vaikutuksia dialyysipotilaiden peruskestävyyteen, kestovoimaan ja koettuun mielialaan. Manuaalinen alarestoraattori on polkuergometri, jossa vastusta voidaan säätää manuaalisesti. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Etelä-Karjalan munuais- ja maksayhdistyksen sekä Etelä-Karjalan keskussairaalan dialyysi- ja munuaispoliklinikan kanssa.

Etelä-Karjalan munuais- ja maksayhdistyksen jäsenille pidettiin tiedotustilaisuus, jossa kerrottiin tutkimuksen tarkoituksesta ja etenemisestä. Tutkimukseen osallistui yhteensä viisi koehenkilöä, joista muodostettiin koeryhmä. Koeryhmä harjoitteli aerobista kestävyyttä dialyysin aikana kolme kertaa viikossa kahdeksan viikon ajan. Mittareina tutkimuksessa käytettiin kuuden minuutin kävelytestiä, STS-60 testiä ja Beckin masennustestiä.

Tulosten mukaan kahdeksan viikkoa kestävällä dialyysin aikana toteutetulla aerobisella harjoittelulla on positiivinen vaikutus dialyysipotilaiden peruskestävyyteen ja koettuun mielialaan. Kestovoimaan harjoittelulla ei näyttänyt olevan vaikutusta. Näiden tulosten perusteella dialyysipotilaiden kannalta olisi tärkeää toteuttaa aerobista harjoittelua dialyysin aikana, koska harjoittelulla on selkeä vaikutus potilaiden toimintakykyyn ja päivittäisistä toiminnoista selviämiseen.

Pieni otoskoko ja tutkimushenkilöiden homogeenisyys heikentävät tutkimuksesta saatujen tulosten yleistettävyyttä. Jatkossa olisi tärkeää tutkia dialyysin aikana toteutetun aerobisen harjoittelun vaikuttavuutta suuremmalla otoskoolla ja pidemmällä harjoitusjaksolla.

Basic endurance, endurance strength and subjective mood are important factors in a dialysis patient’s functional capacity and daily activities. These are important issues from the perspective of society and the individual of view, since the number of dialysis patients in Finland will grow as the population ages. The purpose of this thesis was to study the effects of an eight-week training period with the dialysis patients using manual bicycle ergometer during dialysis to their basic endurance, endurance strength and mood.

The resistance of manual bicycle ergometer can be adjusted manually. The thesis was conducted in association with the Finnish Kidney and Liver Association and the Dialysis & Kidney Clinic in South Karelia Central Hospital. A briefing was held to describe the purpose and progress of the study to the members of South Karelia Kidney and Liver Association. This research involved a total of five participants, which formed the experimental group. The participants trained their aerobic endurance by pedaling manual bicycle ergometer during dialysis three times a week for eight weeks. The measures used in this research were Six-Minute Walk Test, STS-60 Test and The Beck Depression Inventory.

According to the results an eight week lasting training period with manual bicycle ergometer during dialysis can improve basic endurance and mood in the dialysis patients. Training does not seem to have any effect on the endurance strength. Based on these results it is important to do aerobic training during dialysis with a manual bicycle ergometer on dialysis patients three times a week in order to be able to function and cope with daily activities and physical capacity. Because the sample size was small and the group was homogenic the results in this thesis cannot be generalized. More study is required on aerobic training during dialysis with a greater sample size and longer training period.