Tulehdukselliset suolistosairaudet : potilasohjaus ja sen kehittämistarpeet
Tarvainen, Ria (2016)
Tarvainen, Ria
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603082966
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603082966
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen ja se pohjautuu tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavien potilaiden ohjauksen kehittämistarpeeseen. Opinnäytetyön aihe nousi esiin toimintayksikön tarpeesta kehittää potilasohjausta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia potilaiden ohjaustarpeista, potilasohjauksen toteutumisesta sekä kehittämistarpeista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa potilasohjauksen kehittämiseen entistä yksilökeskeisemmäksi ja laadukkaammaksi tietyssä toimintayksikössä.
Tämän opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee tulehduksellisia suolistosairauksia sekä niiden vaikutusta potilaan arkeen ja arjessa selviytymiseen. Tässä opinnäytetyössä potilaiden ohjaustarpeita, ohjauksen toteumista ja kehittämistarpeita lähestyttiin tarkastelemalla tutkittua tietoa potilasohjauksen rakenteesta sekä IBD-potilaiden ohjaamisesta hoitotyössä.
Opinnäytetyön toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen, koska siinä haluttiin saada tietoa kokemuksista. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna ja haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Haastattelut toteutettiin haastattelemalla neljää (n=4) toimintayksikön sairaanhoitajaa, joilla on kokemusta IBD-potilaiden ohjauksesta.
Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina todettiin, että potilaiden ohjaustarpeet liittyivät potilaan arjessa selviytymiseen sekä potilaiden pelkoihin ja jaksamiseen. Sairauden kanssa arjessa selviytyminen koettiin tärkeänä osana ohjausta, ja siihen liittyi vahvasti ravitsemukseen liittyvä ohjaus. Potilasohjauksen toteutuminen kuvattiin sairaanhoitajiin liittyvinä tekijöinä sekä potilaisiin liittyvinä tekijöinä. Potilasohjauksen kehittämistarpeet kuvattiin potilasohjauksen menetelmiin ja potilasohjaustilanteeseen vaikuttaviin tekijöihin liittyviksi.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä todettiin, että hoitajat kokivat suurimpana ohjaustarpeena arjessa selviytymisen sairauden kanssa. Potilaiden ohjaustarpeisiin vaikuttavana tekijänä nähtiin muun muassa potilaan elämäntilanne ja perhetilanne, joita ei kuitenkaan nähty ohjaustarpeina. Tutkimuksen mukaan potilasohjauksen resurssit ja ohjauksen rakenteellisuus koettiin eri tavoin. Opinnäytetyön kehittämisehdotuksina esitettiin, että potilasohjauksen rakennetta tulisi kehittää edelleen, jolloin ohjaus olisi tavoitteellisempaa ja potilaan omat tavoitteet ohjaukselle huomioitaisiin. Näin ohjausta voitaisiin kehittää entistä potilaslähtöisemmäksi. Potilaan arjessa selviytyminen ja selviytymisen tukeminen nousivat vahvasti esiin opinnäytetyön viitekehyksessä sekä tutkimuksen tuloksissa. Opinnäytetyön tuloksien pohjalta voidaan potilasohjauksen kehittämistarpeina esittää potilasohjauksen rungon kehittäminen sekä potilaan arjessa selviytymisen tukeminen osana potilasohjausta.
Tämän opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee tulehduksellisia suolistosairauksia sekä niiden vaikutusta potilaan arkeen ja arjessa selviytymiseen. Tässä opinnäytetyössä potilaiden ohjaustarpeita, ohjauksen toteumista ja kehittämistarpeita lähestyttiin tarkastelemalla tutkittua tietoa potilasohjauksen rakenteesta sekä IBD-potilaiden ohjaamisesta hoitotyössä.
Opinnäytetyön toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen, koska siinä haluttiin saada tietoa kokemuksista. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna ja haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Haastattelut toteutettiin haastattelemalla neljää (n=4) toimintayksikön sairaanhoitajaa, joilla on kokemusta IBD-potilaiden ohjauksesta.
Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina todettiin, että potilaiden ohjaustarpeet liittyivät potilaan arjessa selviytymiseen sekä potilaiden pelkoihin ja jaksamiseen. Sairauden kanssa arjessa selviytyminen koettiin tärkeänä osana ohjausta, ja siihen liittyi vahvasti ravitsemukseen liittyvä ohjaus. Potilasohjauksen toteutuminen kuvattiin sairaanhoitajiin liittyvinä tekijöinä sekä potilaisiin liittyvinä tekijöinä. Potilasohjauksen kehittämistarpeet kuvattiin potilasohjauksen menetelmiin ja potilasohjaustilanteeseen vaikuttaviin tekijöihin liittyviksi.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä todettiin, että hoitajat kokivat suurimpana ohjaustarpeena arjessa selviytymisen sairauden kanssa. Potilaiden ohjaustarpeisiin vaikuttavana tekijänä nähtiin muun muassa potilaan elämäntilanne ja perhetilanne, joita ei kuitenkaan nähty ohjaustarpeina. Tutkimuksen mukaan potilasohjauksen resurssit ja ohjauksen rakenteellisuus koettiin eri tavoin. Opinnäytetyön kehittämisehdotuksina esitettiin, että potilasohjauksen rakennetta tulisi kehittää edelleen, jolloin ohjaus olisi tavoitteellisempaa ja potilaan omat tavoitteet ohjaukselle huomioitaisiin. Näin ohjausta voitaisiin kehittää entistä potilaslähtöisemmäksi. Potilaan arjessa selviytyminen ja selviytymisen tukeminen nousivat vahvasti esiin opinnäytetyön viitekehyksessä sekä tutkimuksen tuloksissa. Opinnäytetyön tuloksien pohjalta voidaan potilasohjauksen kehittämistarpeina esittää potilasohjauksen rungon kehittäminen sekä potilaan arjessa selviytymisen tukeminen osana potilasohjausta.