Palveluyhteenveto pakko-oireisen nuoren avohoidosta poliklinikalla
Salminen, Panu (2016)
Salminen, Panu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603183367
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603183367
Tiivistelmä
Palveluyhteenveto pakko-oireisen nuoren avohoidosta poliklinikalla
Pakko-oireiset nuoret ovat erikoissairaanhoidon poliklinikoilla varsin yleinen potilasryhmä. Näyttöön perustuvuuden vaatimuksen kasvaessa mallinnetaan hoitoja laadun yhtenäistämiseksi, jotta kaikki saisivat mahdollisimman tasalaatuista hoitoa. Hoitomalleja ja manualisoituja hoitoja on jo olemassa joistakin potilasryhmistä. Pakko-oireisen nuoren hoidon yhtenäistäminen olisi tärkeää.
Tässä opinnäytetyössä etsittiin uutta ja relevanttia tietoa pakko-oireisen nuoren hoidosta. Systemaattisen tiedonhaun ja kirjallisuuslähteiden pohjalta pohdittiin sitä, millaista laadukas polikliininen pakko-oireisen häiriön hoito olisi. Pohdinta tiivistettiin palveluyhteenvedoksi, tiiviiksi yhden sivun kokoiseksi kuvaukseksi siitä, millainen hoitoprosessi voisi olla, mitä elementtejä se voisi pitää sisällään ja kuka sitä voisi toteuttaa.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tehtiin käyttäen kolmea ulkomaista (Chinal, Cochran ja PubMed) ja yhtä kotimaista (Medic) viitetietokantaa. Haku tuotti 332 viitettä, joista lopulliseen katsaukseen valittiin 30 tutkimusta tai artikkelia. Niistä 29 oli englanninkielistä ja yksi oli suomenkielinen kirjallisuuskatsaus.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia osoittautui kansainvälisesti suositelluimmaksi hoidoksi nuorten pakko-oireisiin. SSRI-lääkehoitoa suositellaan kognitiivisen käyttäytymisterapian ohella, mikäli oireet ovat vaikea-asteiset eikä kognitiivinen käyttäytymisterapia osoittaudu riittäväksi.
Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pakko-oireisessa hoidossa käytettävä altistus ja reaktion ehkäisy on tutkitusti tehokas ja sen systemaattinen implementointi nuorisopsykiatriaan tulisi asettaa tavoitteeksi. Perheen mukaan ottaminen hoitoon nuoren kanssa neuvotellen tukee paranemista. Tietokone- ja puhelinvälitteiset kognitiivisen käyttäytymisterapian sovellukset vaikuttavat lupaavilta ja lisäisivät hoidon saatavuutta pakko-oireista kärsiville nuorille.
Pakko-oireiset nuoret ovat erikoissairaanhoidon poliklinikoilla varsin yleinen potilasryhmä. Näyttöön perustuvuuden vaatimuksen kasvaessa mallinnetaan hoitoja laadun yhtenäistämiseksi, jotta kaikki saisivat mahdollisimman tasalaatuista hoitoa. Hoitomalleja ja manualisoituja hoitoja on jo olemassa joistakin potilasryhmistä. Pakko-oireisen nuoren hoidon yhtenäistäminen olisi tärkeää.
Tässä opinnäytetyössä etsittiin uutta ja relevanttia tietoa pakko-oireisen nuoren hoidosta. Systemaattisen tiedonhaun ja kirjallisuuslähteiden pohjalta pohdittiin sitä, millaista laadukas polikliininen pakko-oireisen häiriön hoito olisi. Pohdinta tiivistettiin palveluyhteenvedoksi, tiiviiksi yhden sivun kokoiseksi kuvaukseksi siitä, millainen hoitoprosessi voisi olla, mitä elementtejä se voisi pitää sisällään ja kuka sitä voisi toteuttaa.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tehtiin käyttäen kolmea ulkomaista (Chinal, Cochran ja PubMed) ja yhtä kotimaista (Medic) viitetietokantaa. Haku tuotti 332 viitettä, joista lopulliseen katsaukseen valittiin 30 tutkimusta tai artikkelia. Niistä 29 oli englanninkielistä ja yksi oli suomenkielinen kirjallisuuskatsaus.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia osoittautui kansainvälisesti suositelluimmaksi hoidoksi nuorten pakko-oireisiin. SSRI-lääkehoitoa suositellaan kognitiivisen käyttäytymisterapian ohella, mikäli oireet ovat vaikea-asteiset eikä kognitiivinen käyttäytymisterapia osoittaudu riittäväksi.
Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pakko-oireisessa hoidossa käytettävä altistus ja reaktion ehkäisy on tutkitusti tehokas ja sen systemaattinen implementointi nuorisopsykiatriaan tulisi asettaa tavoitteeksi. Perheen mukaan ottaminen hoitoon nuoren kanssa neuvotellen tukee paranemista. Tietokone- ja puhelinvälitteiset kognitiivisen käyttäytymisterapian sovellukset vaikuttavat lupaavilta ja lisäisivät hoidon saatavuutta pakko-oireista kärsiville nuorille.