Lapsireumaatikon alaraajojen liikkuvuusharjoittelu altaassa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää altaassa tehdyn liikkuvuusharjoittelun vaikutusta lapsireumaatikon alaraajojen suurten nivelten liikkuvuuteen, koettuun kipuun, koettuun suorituskykyyn ja liikunta-aktiivisuuteen. Yhteistyökumppani tutkimuksessa oli Lappeenrannan Reumayhdistys ry, josta yhdyshenkilönä toimi yhdistyksen varapuheenjohtaja Jaana Kauppinen. Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka toteutettiin liikkuvuuden mittaamisella ja teemahaastattelulla. Lappeenrannan Reumayhdistys ry:n kaikille jäsenille laitettiin kutsu tutkimukseen, ja vapaaehtoisena tutkimukseen osallistui yksi koehenkilö. Koehenkilö osallistui altaassa suoritettuun interventioon, joka kesti yhteensä kuusi viikkoa. Tutkimuksen tulokset analysoitiin vertailemalla liikkuvuuden alku- ja loppumittauksista saatuja tuloksia toisiinsa. Teemahaastattelusta saadut vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen mukaan lapsireumaatikon alaraajojen nivelten liikkuvuus parani kaikissa alaraajojen nivelten liikesuunnissa kuuden viikon intervention seurauksena, lukuun ottamatta oikean ja vasemman polven ojennusta. Eniten liikkuvuutta tuli lisää oikean lonkan sisäkiertoon, vasemman lonkan ojennukseen, lähennykseen ja ulkokiertoon sekä oikean nilkan koukistukseen ja inversioon. Oikean lonkan ojennus ja vasemman nilkan koukistus pysyivät samana kuuden viikon harjoittelun jälkeen. Tutkittava itse koki, että harjoittelulla ei ollut vaikutusta hänen suorituskykyynsä tai liikunta-aktiivisuuteensa. Tutkittavalla ei ollut erityisiä kipuja tutkimuksen aikana, mutta hän koki ajoittaisen kivun vaikuttavan osallistumiseensa, esimerkiksi harrastuksissaan. Ajoittaista kipua nivelissään tutkittava koki etenkin rasituksen jälkeen. Tutkittava ei tarvinnut ulkopuolista tukea päivittäisissä toiminnoissaan ja selviytyi itsenäisesti liikkumisessaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa koehenkilön liikkuvuuden ylläpitämisessä ja parantamisessa. Tutkimustuloksia voidaan myös hyödyntää tutkittavan jatkofysioterapian suunnittelussa.

The purpose of the study was to examine the effects of aquatic exercise on the mobility of juvenile rheumatic’s major joints of the lower extremities, pain expe-rience, performance, and exercise activity. The study was carried out in co-operation with Lappeenrannan Reumayhdistys ry (the Rheumatics Association of Lappeenranta). Vice-chairperson Jaana Kauppinen worked as a contact person on the behalf of the association. The thesis was a quantitative and qualitative case study conducted via mobility measurement and theme interview. All the members of Lappeenrannan Reumayhdistys ry were sent an invitation to participate in the study, out of whom one person volunteered for the study. The research subject went through an aquatic intervention of six weeks. The results of the study were analysed by comparing the mobility measurements taken before and after the six week period. Inductive content analysis was employed for analysing the answers received through theme interview. The results of the study show that the six week intervention improved the juvenile rheumatic’s lower extremity joint mobility in all planes of movement, excluding the extension of the right and left knees. Flexibility was especially increased in internal rotation of the right hip, extension, adduction and external rotation of the left hip and bending and inversion of the right ankle. Extension of the right hip and bending of the left ankle remained unaffected by the six week exercise period. However, the research subject did not notice the physical exercise having an effect on his performance or exercise activity. Even though no notable pains were present during the study, the research subject felt intermittent pains affecting participation in certain activities, such as hobbies. Despite experiencing occasional joint pain especially after physical exertion, the research subject does not need assistance in daily life, and can do physical exercise independently. The results can be applied to improving and maintaining the research subject’s mobility and used as a basis for planning the continuation of the subject’s individual physiotherapeutic treatment.