Menojen käsittelyn järjestelmäautomaation vaikutukset Palkeiden palvelutuotantoon
Rantanen, Ilari (2016)
Rantanen, Ilari
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604134296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604134296
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Palkeiden menojen käsittelyssä käyttöönotettujen toiminnallisuuksien vaikutuksia palvelutuotannon näkökulmasta. Aihe rajattiin Menojen käsittelyn pääprosessin alle kuuluvaan Menotositteiden käsittelyyn.
Opinnäytetyömenetelmänä on käytetty kvantitatiivista tapaustutkimusta. Opinnäytetyössä käytetty aineisto hankittiin mittaamalla neljän eri laskutyypin käsittelyaikoja maaliskuussa 2016.
Opinnäytetyössä käsiteltiin kirjallisuuden perusteella menojen käsittelyn prosessia, palvelutuotannon mittaamista sekä tuottavuuden ja tehokkuuden parantamista ja niiden mittaamista.
Menojen käsittelyn prosessissa on otettu käyttöön uusia työtä automatisoivia toiminnallisuuksia. Esimerkiksi aiemmin manuaalisesti käsitellyt toistuvat ostolaskut pyritään kä-sittelemään automaattisesti. Automatisointia tehdään tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Uusien käyttöönotettujen toimintojen käytännön vaikutuksia palvelutuotantoon ei ole mitattu aikaisemmin.
Mittaustulosten perusteella voidaan todeta, että tiliöintikoodillisen laskun käsittely on keskimäärin nopeampaa kuin peruslaskun käsittely. Enemmän aikaa vaativien Tilha-laskujen ja sopimuksellisten laskujen käsittelyajat olivat keskenään hyvin samankaltaisia.
Opinnäytetyömenetelmänä on käytetty kvantitatiivista tapaustutkimusta. Opinnäytetyössä käytetty aineisto hankittiin mittaamalla neljän eri laskutyypin käsittelyaikoja maaliskuussa 2016.
Opinnäytetyössä käsiteltiin kirjallisuuden perusteella menojen käsittelyn prosessia, palvelutuotannon mittaamista sekä tuottavuuden ja tehokkuuden parantamista ja niiden mittaamista.
Menojen käsittelyn prosessissa on otettu käyttöön uusia työtä automatisoivia toiminnallisuuksia. Esimerkiksi aiemmin manuaalisesti käsitellyt toistuvat ostolaskut pyritään kä-sittelemään automaattisesti. Automatisointia tehdään tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Uusien käyttöönotettujen toimintojen käytännön vaikutuksia palvelutuotantoon ei ole mitattu aikaisemmin.
Mittaustulosten perusteella voidaan todeta, että tiliöintikoodillisen laskun käsittely on keskimäärin nopeampaa kuin peruslaskun käsittely. Enemmän aikaa vaativien Tilha-laskujen ja sopimuksellisten laskujen käsittelyajat olivat keskenään hyvin samankaltaisia.