Betonirunkoisen ja CLT-runkoisen asuinkerrostalon rungon kustannusvertailu
Mononen, Lauri (2016)
Mononen, Lauri
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604144386
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604144386
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin kustannuseroja betonirunkoisen ja CLT-runkoisen rakennuksen kesken. Teräsbetonirungon kustannukset ovat oikeat ja CLT-rakenteiden kustannukset teoreettiset. Opinnäytetyössä pohdittiin myös CLT:n etuja rakentamisessa. Opinnäytetyön tilaaja halusi painon materiaalikustannuksille, mutta myös työkustannuksia on selvitetty työssä.
Työn vertailukohteena oli jo aikaisemmin rakennettu betonirunkoinen kaksikerroksinen asuinkerrostalo, jossa kantavat seinät ovat betonielementeistä ja väli- ja yläpohja paikallavalettuja teräsbetonilaattoja. Toimeksiantajalta saatiin kohteen elementtipiirustukset, joista selvitettiin teräsbetonielementeille vastaavanlaiset CLT-rakenteiset elementit, joista laskin hinnat. Toimeksiantaja oli kiinnostunut CLT:stä, koska aikoo jatkossakin rakentaa ja haluaisi kokeilla eri runkomenetelmiä. Toimeksiantaja pitää myös CLT:tä järkevänä ja ekologisena rakennusmateriaalina.
Opinnäytetyössä tehdyssä tutkimuksessa saatiin selville, että CLT-runkoisena kohderakennus maksaisi enemmän. Rungon aiheuttama kustannusero ei kuitenkaan ollut merkittävä, vaan suurimmat kustannukset aiheutuisivat puukerrostalon tekemisestä paloturvalliseksi. Automaattinen sammutusjärjestelmä aiheuttaisi huomattavia kuluja. On kuitenkin huomioitava, että CLT-elementein rakennettu talo voidaan saada huomattavasti nopeammin käyttöön, koska CLT-elementtien pystyttäminen on puolta nopeampaa verrattuna betonielementtien pystytykseen.
Työn vertailukohteena oli jo aikaisemmin rakennettu betonirunkoinen kaksikerroksinen asuinkerrostalo, jossa kantavat seinät ovat betonielementeistä ja väli- ja yläpohja paikallavalettuja teräsbetonilaattoja. Toimeksiantajalta saatiin kohteen elementtipiirustukset, joista selvitettiin teräsbetonielementeille vastaavanlaiset CLT-rakenteiset elementit, joista laskin hinnat. Toimeksiantaja oli kiinnostunut CLT:stä, koska aikoo jatkossakin rakentaa ja haluaisi kokeilla eri runkomenetelmiä. Toimeksiantaja pitää myös CLT:tä järkevänä ja ekologisena rakennusmateriaalina.
Opinnäytetyössä tehdyssä tutkimuksessa saatiin selville, että CLT-runkoisena kohderakennus maksaisi enemmän. Rungon aiheuttama kustannusero ei kuitenkaan ollut merkittävä, vaan suurimmat kustannukset aiheutuisivat puukerrostalon tekemisestä paloturvalliseksi. Automaattinen sammutusjärjestelmä aiheuttaisi huomattavia kuluja. On kuitenkin huomioitava, että CLT-elementein rakennettu talo voidaan saada huomattavasti nopeammin käyttöön, koska CLT-elementtien pystyttäminen on puolta nopeampaa verrattuna betonielementtien pystytykseen.