Raskaana olevan päihderiippuvaisen naisen tahdonvastainen hoito : päihdekuntoutuvien ensikoti-äitien näkökulmia aiheeseen : ”joka kerta kun käytin pyysin anteeksi syntymättömältä lapseltani”

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mitä päihdekuntoutuksessa olevat ensikoti-äidit ajattelevat raskaana olevan päihderiippuvaisen naisen tahdonvastaisesta hoidosta. Tutkimustavoitteena oli näiden ensikoti-äitien mielipiteiden kuuleminen aihepiiristä, ja heidän ajatustensa esille tuominen asiaa valmistelevalle lakivaliokunnalle, toimittamalla opinnäytetyö sen valmistumisen jälkeen lakivaliokunnan jäsenille.

Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla viittä ensikodilla päihdekuntoutuksessa olevaa asiakasta syksyn 2014 aikana. Haastattelumenetelmänä opinnäytetyössä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto on litteroitu sekä analysoitu teemoittelun keinoin. Pääteemoiksi muodostuivat tahdonvastaisen hoidon positiiviset puolet, tahdonvastaisen hoidon varjopuolet, pohjoismaiset mallit, tahdonvastaisen hoidon olosuhteet ja fasiliteetit sekä muuta esille noussutta.

Johtopäätöksenä tutkimuskysymykseen totean kaikkien haastattelemieni äitien kannattavan raskaana olevien päihderiippuvaisten tahdonvastaisen hoidon tuloa Suomeen. Hoidon positiivisiksi puoliksi arveltiin muun muassa sikiön suojelu päihteiltä, äidin motivaation herääminen päihdekuntoutusta kohtaan, aidon kiintymyssuhteen luominen lapseen ja huostaanotolta välttyminen sekä elinikäisten vaurioiden ennaltaehkäisy. Varjopuoliksi haastateltavat mainitsivat päihteiden käytön salailun lisääntymisen, haluttomuuden hakeutua neuvolapalveluiden piiriin, mahdollisuuden viranomaismielivallan esiintymisestä sekä odottavan äidin stressaantuminen.

Haastateltavat näkivät, että vapaaehtoisten hoitomuotojen tulisi olla ensisijaisia. Tahdonvastaiselle hoidolle koettiin olevan tarvetta silloin, kun odottava äiti ei pysty sitoutumaan vapaaehtoisesti päihdekuntoutukseen, vaan vaarantaa toistuvasti päihteiden käytöllään sikiön hengen ja terveyden.

The objective of this thesis was to find out, how mothers at a “Mother and Child Home for Rehabilititation” feel about the involuntary treatment of a pregnant woman suffering from substance abuse. The aim was to hear the opinions of these mothers on the subject, and to bring their thoughts to the Legal Affairs Committee of Finnish Parliament, by presenting the finished thesis to the members of the committee.

In this thesis, qualitative research was used, and the data was gathered by interviewing 5 clients from the “Rehabilitation Home” during fall 2014. The method of the interviewing was a half structured theme interview and the data from the interviews was then analyzed based on thematics. The main themes were the positive sides of the involuntary treatment, the down sides of the involuntary treatment, the Nordic schemes, the conditions and facilities during the involuntary treatment, and other subjects that came up.

As a conclusion to the research question of the thesis, I found that all the interviewed mothers supported the initialization of the involuntary treatment in Finland. The positive sides of the treatment were believed to be protecting the fetus from the substances, the arousal of the mothers motivation towards the rehabilitation, creating a genuine attachment to the baby, avoiding custody, and preventing lifelong damages.

The downsides were mentioned as the increasing secrecy of the substance abuse, the reluctance of committing oneself to a child health centre, the appearance of overpowering authority figures, and the expectant mother getting stressed.

The interviewees felt, that volantary treatment should be the main course of treatment. Involuntary treatment was felt necessary, when the expectant mother isn't able to commit to the voluntary treatment, but is repeatedly endangering the life and health of the fetus by substance abuse.