Mielenterveyssimulaatio kriisityössä
Lettojärvi, Kirsi; Kärkkäinen, Teija; Liukkonen, Miia (2016)
Lettojärvi, Kirsi
Kärkkäinen, Teija
Liukkonen, Miia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604073987
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604073987
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kriisityön opetustilanne simulaatiomenetelmää käyttäen. Simulaation tarkoituksena oli kehittää Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan kampuksen Terveystorin simulaatio-oppimisympäristöä. Tämän opinnäytetyön mielenterveyssimulaatio kriisityössä luotiin tukemaan sairaanhoitajaopiskelijoiden mielenterveysopintoja. Simulaatio-oppimisen lähtökohtana on oppia yhdistämään teorian syvällisempi ymmärtäminen käytännön kautta ja näin myös parantaa jatkossa potilasturvallisuutta ennen kaikkea akuutissa kriisityössä, kokemuksen ja aistinvaraisen muistin avulla.
Kriisityön simulaation aiheena oli kätkytkuolema ja perheen kohtaaminen kriisissä. Simulaatiotilanne luotiin teoreettisen tiedon pohjalta. Simulaatioon osallistuneet sairaanhoitajaopiskelijat saivat teoriaopetuksen edeltävästi ennen simulaatiota. Simulaatiosta annettiin osallistuvalle opiskelijaryhmälle kirjallinen sekä suullinen tiedote. Simulaation jälkeen käytiin oppimistilanne läpi debriefing- jälkipuinnissa. Tämän jälkeen järjestettiin ryhmähaastattelu, josta valikoitui kolme sairaanhoitajaopiskelijaa yksilöhaastatteluihin.
Tämän laadullisen opinnäytetyön tutkimusaineisto koostui haastattelumateriaaleista. Simulaatiota ja sitä edeltäviä teoriaopintoja arvioitiin ensin ryhmähaastattelussa sekä ryhmähaastattelun jälkeen ennalta valikoitujen opiskelijoiden yksilöhaastatteluilla. Haastatteluissa käytettiin puolistruk-turoitua teemahaastattelua. Haastattelut nauhoitettiin. Nauhoitteet litteroitiin sekä redusointiin. Haastatteluiden analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysimenetelmää.
Keskeisistä tuloksista käy ilmi, että simulaatio-opetukselle on selvästi kysyntää sairaanhoitaja opinnoissa. Tulosten perusteella toivottiin lisää simulaatio-opetusta opintoihin antamaan teoriatiedolle kasvot. Johtopäätöksenä voitiin sanoa, että simulaatio-opetus soveltuu myös mielenterveysopintoihin. Simulaation myötä oivallettiin kriisityön keskeinen sanoma. Jatkokehittämisehdotuksena tämän tyyppinen kriisityön simulaatio toivottiin vähintään kaksiosaiseksi, jotta kriisityön vaiheet selkenisivät. Simulaatioympäristön toivottiin myös mukailevan enemmän simulaatio casea.
Kriisityön simulaation aiheena oli kätkytkuolema ja perheen kohtaaminen kriisissä. Simulaatiotilanne luotiin teoreettisen tiedon pohjalta. Simulaatioon osallistuneet sairaanhoitajaopiskelijat saivat teoriaopetuksen edeltävästi ennen simulaatiota. Simulaatiosta annettiin osallistuvalle opiskelijaryhmälle kirjallinen sekä suullinen tiedote. Simulaation jälkeen käytiin oppimistilanne läpi debriefing- jälkipuinnissa. Tämän jälkeen järjestettiin ryhmähaastattelu, josta valikoitui kolme sairaanhoitajaopiskelijaa yksilöhaastatteluihin.
Tämän laadullisen opinnäytetyön tutkimusaineisto koostui haastattelumateriaaleista. Simulaatiota ja sitä edeltäviä teoriaopintoja arvioitiin ensin ryhmähaastattelussa sekä ryhmähaastattelun jälkeen ennalta valikoitujen opiskelijoiden yksilöhaastatteluilla. Haastatteluissa käytettiin puolistruk-turoitua teemahaastattelua. Haastattelut nauhoitettiin. Nauhoitteet litteroitiin sekä redusointiin. Haastatteluiden analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysimenetelmää.
Keskeisistä tuloksista käy ilmi, että simulaatio-opetukselle on selvästi kysyntää sairaanhoitaja opinnoissa. Tulosten perusteella toivottiin lisää simulaatio-opetusta opintoihin antamaan teoriatiedolle kasvot. Johtopäätöksenä voitiin sanoa, että simulaatio-opetus soveltuu myös mielenterveysopintoihin. Simulaation myötä oivallettiin kriisityön keskeinen sanoma. Jatkokehittämisehdotuksena tämän tyyppinen kriisityön simulaatio toivottiin vähintään kaksiosaiseksi, jotta kriisityön vaiheet selkenisivät. Simulaatioympäristön toivottiin myös mukailevan enemmän simulaatio casea.