Henkinen ja emotionaalinen tuki potilaan näkökulmasta - integroitu kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämä opinnäytetyö kuvaa integroidun kirjallisuuskatsauksen keinoin henkistä ja emotionaalista tukea potilaan näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää henkisen ja emotionaalisen tuen tarpeita potilailla, jotka kärsivät vakavista sairauksista tai terveysongelmista tai jotka olivat olleet kirurgisessa toimenpiteessä. Tarkoitus oli selvittää myös sitä, miten potilaat olivat kokeneet henkisen ja emotionaalisen tuen tarpeeseensa vastatun diagnosoinnin ja sairautensa hoidon aikana. Käytin tutkimusaineiston haussa englannin- ja suomenkielisiä tietokantoja, joita olivat ScienceDirect, OVID, Pubmed, Cochrane Library, Medic, Joanna Briggs Institute, ARTO, Aleksi ja Theseus. Lisäksi hain tietoa manuaalisesti Internetistä. Tutkimusaineiston (n=22) analyysimenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jota tutkimuskysymykset ohjasivat.

Tämän opinnäytetyön tuloksista nousi esiin henkisen ja emotionaalisen tuen tarpeita, jotka liittyivät potilaaseen, hoitajaan ja tietoon. Muodostin niistä kolme temaattista yläkategoriaa. Potilaslähtöisiä tarpeita olivat häneen itseensä, hänen tilaansa, tunteisiinsa, sairauteensa ja sen hoitoon liittyvät tuen tarpeet. Potilaiden hoitajakeskeiset tuen tarpeet liittyivät hoitajien ominaisuuksiin, asenteeseen, käytökseen ja ammattitaitoon. Potilailla oli lisäksi erilaisia tiedollisen tuen ja ohjauksen tarpeita. Tiedollisen tuen tarpeisiin vastattiin suhteessa parhaiten, ja hoitajaan liittyvän emotionaalisen ja henkisen tuen osa-alueella oli enemmän löydöksiä kuin potilaslähtöisen tuen alueella. Tulosten valossa näyttää siltä, että toteutuva henkinen ja emotionaalinen tuki on hoitajakeskeistä, eli paljolti riippuvaista hoitajien ominaisuuksista, asenteesta, käytöksestä ja ammattitaidosta.

Jatkotutkimusaiheeksi nousi erityisesti henkisen ja emotionaalisen tuen potilaslähtöisyyden kehittäminen, mikä tarkoittaa potilaan tarpeet ja tilan yksilöllisemmin ja entistä paremmin huomioon ottavaa hoitotyötä. Olisi tärkeää tutkia myös sitä, kuinka potilaan saama henkinen ja emotionaalinen tuki edesauttaa potilaan saaman hoidon vaikuttavuutta, koska viitteitä tähän suuntaan on olemassa. Tämä parantaisi mahdollisesti myös hoidon kustannustehokkuutta, mikä on aina ajankohtainen pohdinnan aihe terveydenhuollossa.

This Bachelor’s Thesis set out to investigate, through an integrative review of literature, the psychological and emotional support needs of patients under treatment for potentially life-threatening or other types of serious illnesses or health problems, or as surgical patients. Furthermore, if and to what degree the patients felt they had received emotional and psychological support as part of and in the course of their diagnostic or other type of care or hospitalisation was also delved into for the purposes of this study. Databases used in the search for literature were ScienceDirect, OVID, Pubmed, Cochrane Library, Medic, Joanna Briggs Institute, ARTO, Aleksi and Theseus. The content of the literature included (n=22) was analysed inductively, guided by an orientation on my research questions.

Based on the findings, three thematic categories of psychological and emotional supportive care were formed, to allow further organisation into subcategories. The main categories involve patient-oriented support needs, nurse-oriented support dependent on competence and behaviour, attitudes and actions of nurses, and the provision of counselling and informational support. According to the findings, information was the area in which patients received support the most readily, while patient-oriented support represented a lower percentage of psychological and emotional support received than support dependent on the personal disposition, behaviour and competence of individual nurses.

Further study needs that arose as result include study on the potential for enhancement of treatment results and effectiveness through the provision of psychological and emotional care to patients. Also, further study on how to increase patient focus in the care of patients could result in benefits. Both areas of study could contribute to lesser days of active treatment required and increased cost-efficiency of and more economical healthcare.