Kolmoset - Odottajan opas
Kaihovaara, Mari (2016)
Kaihovaara, Mari
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605035908
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605035908
Tiivistelmä
Kolmoset syntyvät noin kymmeneen perheeseen vuosittain. Kolmoset – Odottajan opas pyrkii lisäämään terveydenhoitajan ja kolmosperheen tietoutta elämästä kolmosten kera antaen tietoa raskaudesta, synnytyksestä ja alkuvaiheesta kolmosten kanssa. Tietoa siitä, kuinka pärjätä kolmen vauvan kanssa, ei ole juurikaan saatavissa. Kolmosraskaus on aina yllätys vanhemmille, oli raskaudenalku sitten luonnollinen tai hoitopohjainen. Tieto saa aikaan niin positiivisia kuin negatiivisiakin tunteita.
Opinnäytetyö on tehty Suomen Kolmosperheet ry:n pyynnöstä. Suomen Kolmosperheet on tehnyt jäsenistölle ikäkausikyselyitä, joiden tuloksia on hyödynnetty tätä opinnäytetyötä tehtäessä. Opinnäytteen antama tieto täydentää perinteisiä raskaus- ja vauvaoppaita tuomalla vertaistuen tuottaman tietouden sekä keskittyen vahvasti arkipäivän haasteiden kohtaamiseen ja niiden kanssa selviämiseen.
Kolmoset voivat syntyä 1–3 munasolusta. He voivat olla keskenään epäidenttisiä, kaksi identtistä keskenään tai kaikki identtisiä keskenään. On todennäköisempää, että kolmosissa on molempia sukupuolia kuin että kaikki kolme olisivat samaa sukupuolta.
Raskauden kulkua sekä äidin ja sikiöiden vointia seurataan tiheästi sekä neuvolassa että äitiyspoliklinikalla. Synnytykset keskitetään sairaaloihin, joissa on mahdollisuus ympärivuorokautiseen tehohoitoon suurentuneen komplikaatioriskin vuoksi. Monisikiöinen raskaus kuormittaa äitiä niin fyysisesti kuin henkisestikin. Äiti joutuu usein olemaan sairaalassa viikosta muutamiin kuukausiin ennen synnytystä. Kolmoset syntyvät useimmiten keisarinleikkauksella raskausviikoilta 32–36 ja painavat 1800–1900 grammaa. Yli 70 % vauvoista kotiutuu kuukauden sisällä syntymästä. Lasten keskosuudesta ja kolmosuudesta huolimatta äideistä kaksi kolmasosaa kertoi imettäneensä tai antaneensa rintamaitoa pullosta.
Sosiaalihuoltolain 19. pykälä mahdollistaa lapsiperheille oikeuden saada kotipalvelua mm. erityisen perhetilanteen takia. Haastavin aika on vauva-ja pikkulapsiaika, jolloin yövalvominen, arjen käytännön järjestelyt sekä liikkumisen kuormittavuus aiheuttavat stressiä ja uupumista. Suuria haasteita luovat myös lasten samanaikaiset tarpeet, yksilöllinen huomiointi sekä ajan jakaminen tasapuolisesti kaikille.
Moniin kysymyksiin ei ole mitään selvää vastausta, jokainen perhe etenee omien valmiuksiensa ja taitojensa mukaan. Moni perhe kokee hyväksi mahdollisuuden olla yhteydessä toiseen kolmosperheeseen. Tällöin voi saada nähdä, kuulla ja kokea millaista elämä on perheessä jossa on kolmoset.
Opinnäytetyö on tehty Suomen Kolmosperheet ry:n pyynnöstä. Suomen Kolmosperheet on tehnyt jäsenistölle ikäkausikyselyitä, joiden tuloksia on hyödynnetty tätä opinnäytetyötä tehtäessä. Opinnäytteen antama tieto täydentää perinteisiä raskaus- ja vauvaoppaita tuomalla vertaistuen tuottaman tietouden sekä keskittyen vahvasti arkipäivän haasteiden kohtaamiseen ja niiden kanssa selviämiseen.
Kolmoset voivat syntyä 1–3 munasolusta. He voivat olla keskenään epäidenttisiä, kaksi identtistä keskenään tai kaikki identtisiä keskenään. On todennäköisempää, että kolmosissa on molempia sukupuolia kuin että kaikki kolme olisivat samaa sukupuolta.
Raskauden kulkua sekä äidin ja sikiöiden vointia seurataan tiheästi sekä neuvolassa että äitiyspoliklinikalla. Synnytykset keskitetään sairaaloihin, joissa on mahdollisuus ympärivuorokautiseen tehohoitoon suurentuneen komplikaatioriskin vuoksi. Monisikiöinen raskaus kuormittaa äitiä niin fyysisesti kuin henkisestikin. Äiti joutuu usein olemaan sairaalassa viikosta muutamiin kuukausiin ennen synnytystä. Kolmoset syntyvät useimmiten keisarinleikkauksella raskausviikoilta 32–36 ja painavat 1800–1900 grammaa. Yli 70 % vauvoista kotiutuu kuukauden sisällä syntymästä. Lasten keskosuudesta ja kolmosuudesta huolimatta äideistä kaksi kolmasosaa kertoi imettäneensä tai antaneensa rintamaitoa pullosta.
Sosiaalihuoltolain 19. pykälä mahdollistaa lapsiperheille oikeuden saada kotipalvelua mm. erityisen perhetilanteen takia. Haastavin aika on vauva-ja pikkulapsiaika, jolloin yövalvominen, arjen käytännön järjestelyt sekä liikkumisen kuormittavuus aiheuttavat stressiä ja uupumista. Suuria haasteita luovat myös lasten samanaikaiset tarpeet, yksilöllinen huomiointi sekä ajan jakaminen tasapuolisesti kaikille.
Moniin kysymyksiin ei ole mitään selvää vastausta, jokainen perhe etenee omien valmiuksiensa ja taitojensa mukaan. Moni perhe kokee hyväksi mahdollisuuden olla yhteydessä toiseen kolmosperheeseen. Tällöin voi saada nähdä, kuulla ja kokea millaista elämä on perheessä jossa on kolmoset.