Lasten ja nuorten hyvinvointi, palvelulinjan rakenne ja kustannukset
Huotelin-Valtanen, Ritva; Selesniemi, Pirjo (2000)
Huotelin-Valtanen, Ritva
Selesniemi, Pirjo
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2000
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003022661
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003022661
Tiivistelmä
Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko on osa Kajaanissa vuodesta 1998 alkaen toimineen hyvinvointiselontekoryhmän
toimintaa. Ryhmän tehtävänä on tuoda hyvinvoinnin ja terveyden näkökulma osaksi kaupungin strategiaa.
Kajaani on liittynyt Stakesin ”Kuntastrategiat ja Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko” -tutkimus- ja kehittämishankkeeseen.
Hankkeen tavoitteena on edistää hyvinvointia ja terveyttä tuomalla päättäjien tietoon lasten ja nuorten
tämän hetken tilanne sekä hyvinvoinnin että hyvinvointipalvelujen osalta ja tekemällä ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä.
Lisäksi tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavia mittareita.
Opinnäytetyömme aiheena on lasten ja nuorten palvelulinjojen rakenne ja kustannukset. Tutkimusaineistona oli kuuden
lapsen palvelulinjakuvaukset. Lapset on luokiteltu kolmeen eri ryhmään koulumenestyksen perusteella: normaali
koulumenestys, huono koulumenestys ja erityisoppilas. Tutkimusaineiston perusteella kartoitettiin kustannuksia, jotka
syntyvät lasten saamista terveydenhuollon palveluista. Kustannuksia verrattiin toisiinsa ja pyrittiin selvittämään
mistä kustannukset syntyvät. Tavoitteena oli selvittää kustannusten lisäksi myös millaisia kustannuseroja syntyy
peruspalveluiden ja erityispalveluiden käytöstä.
Kustannuksia selvittäessä tuli ilmi, ettei tuotteistamista ollut suoritettu kaikilla tutkimusalueilla joko lainkaan tai se oli
tehty erilailla. Kustannusten laskemista vaikeutti lisäksi se, ettei kaikkia tietoja ollut saatavissa, koska yhtenäistä tietokantaa
ei ole esimerkiksi lasten- neuvolan ja hammashuollon välillä.
Palvelulinjojen kuvauksia ja niiden kustannusten laskemista on aiheellista kehittää. Tuotekustannuslaskentaa on laajennettava
koko perusturvatoimialalle ja muihin kaupungin ver- tailuyksikköihin siten, että kustannuslaskenta tehdään
samojen periaatteiden mukaisesti. Tutkimuksemme voisi olla lähtökohtana palvelulinjojen kuvausten ja niiden kustannusten
laskemisen kehittämiselle ja vertailukelpoisten kustannustietojen saamiselle Kajaanin kaupungin, vertailukuntien
ja yksityisten palveluntuottajien kesken.
toimintaa. Ryhmän tehtävänä on tuoda hyvinvoinnin ja terveyden näkökulma osaksi kaupungin strategiaa.
Kajaani on liittynyt Stakesin ”Kuntastrategiat ja Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko” -tutkimus- ja kehittämishankkeeseen.
Hankkeen tavoitteena on edistää hyvinvointia ja terveyttä tuomalla päättäjien tietoon lasten ja nuorten
tämän hetken tilanne sekä hyvinvoinnin että hyvinvointipalvelujen osalta ja tekemällä ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä.
Lisäksi tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavia mittareita.
Opinnäytetyömme aiheena on lasten ja nuorten palvelulinjojen rakenne ja kustannukset. Tutkimusaineistona oli kuuden
lapsen palvelulinjakuvaukset. Lapset on luokiteltu kolmeen eri ryhmään koulumenestyksen perusteella: normaali
koulumenestys, huono koulumenestys ja erityisoppilas. Tutkimusaineiston perusteella kartoitettiin kustannuksia, jotka
syntyvät lasten saamista terveydenhuollon palveluista. Kustannuksia verrattiin toisiinsa ja pyrittiin selvittämään
mistä kustannukset syntyvät. Tavoitteena oli selvittää kustannusten lisäksi myös millaisia kustannuseroja syntyy
peruspalveluiden ja erityispalveluiden käytöstä.
Kustannuksia selvittäessä tuli ilmi, ettei tuotteistamista ollut suoritettu kaikilla tutkimusalueilla joko lainkaan tai se oli
tehty erilailla. Kustannusten laskemista vaikeutti lisäksi se, ettei kaikkia tietoja ollut saatavissa, koska yhtenäistä tietokantaa
ei ole esimerkiksi lasten- neuvolan ja hammashuollon välillä.
Palvelulinjojen kuvauksia ja niiden kustannusten laskemista on aiheellista kehittää. Tuotekustannuslaskentaa on laajennettava
koko perusturvatoimialalle ja muihin kaupungin ver- tailuyksikköihin siten, että kustannuslaskenta tehdään
samojen periaatteiden mukaisesti. Tutkimuksemme voisi olla lähtökohtana palvelulinjojen kuvausten ja niiden kustannusten
laskemisen kehittämiselle ja vertailukelpoisten kustannustietojen saamiselle Kajaanin kaupungin, vertailukuntien
ja yksityisten palveluntuottajien kesken.