Dialogin kirjoittaminen ja ohjaaminen

Abstract

Opinnäytetyössä tutkitaan dialogia käsikirjoittajan ja ohjaajan näkökulmasta. Produktiivinen osio on Puhun -lyhytelokuva, jossa dialogi on keskeisessä osassa. Elokuva kertoo mainostoimistossa työskentelevästä tytöstä, joka pelkää puhumista.

Tavoitteena oli tuottaa lyhytelokuvaan toimivaa dialogia, joka parhaiten tukisi tarinaa ja hahmoja. Opinnäytetyössä käsitellään dialogin ominaisuuksia ja tutkimuskysymyksenä on: millaista on hyvä dialogi? Eri käsikirjoitusperiaatteiden lisäksi perehdytään näyttelijäohjaukseen, jossa dialogi tuodaan näyttelijöiden avulla eloon.

Tutkimus pohjautuu produktiivisen työn haasteisiin sekä kirjallisuuteen, joka käsittelee käsikirjoittamista ja näyttelijäohjausta. Lisäksi erilaisiin dialogin tapoihin on perehdytty tutkimalla eri elokuvien dialogikohtauksia ja elokuvaohjaajien eri toimintatapoja.

Dialogilla on aina oltava tarkoitus, ja sen määrä ja tyyli määräytyvät elokuvan genren mukaan. Paperilla hyvältä vaikuttava dialogi ei välttämättä toimi puhuttaessa, joten kuvauksissa ohjaajan ei pidä pelätä muuntaa vuorosanoja näyttelijöille luontevammiksi. Näyttelijäohjaukseen liittyen on alalla eri näkemyksiä siitä, kannattaako ohjaajan pitää harjoituksia näyttelijöiden kanssa ennen kuvauksia. Tärkeää on joka tapauksessa olla samalla aaltopituudella näyttelijöiden kanssa; tätä varten käsikirjoitusten läpiluvut ovat hyödyllisiä.

This thesis focused on writing and directing dialogue for a short film. The short film named Puhun (I Speak) is about a girl with social anxiety disorder who works at an advertising agency.

The objective of the thesis was to understand the dialogue and examine the existing methods and principles about writing a proper dialogue. In addition to writing a dialogue the focus was on how to direct an actor communicating the dialogue as well. The research was based on literature about screenwriting and directing actors, and also real film dialogue scenes and different directing methods from film experts were analysed.

The dialogue in a film should always have a purpose, and its length and style are defined by the genre of the film. What might seem a good dialogue on paper, may not work that well when performed by the actor. That is why the director must not be afraid to change the dialogue when shooting. There are many schools of principles about rehearsing or not rehearsing with actors before the shoot, but it is essential that the director and the actors have the same understanding about the lines.