World Heritage Volunteers -vapaaehtoisleirin kehittäminen palvelumuotoilun menetelmin, Case Suomenlinna
Virkki, Laura (2016)
Virkki, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295501
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295501
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Suomenlinnassa järjestettävää World Heritage Volunteers -leiriä, joka on vapaaehtoisuuteen perustuva kansainvälinen leiri nuorille aikuisille. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Suomenlinnan hoitokunta, joka oli leiri-isäntänä elokuussa 2015 järjestetylle Pohjoismaiden ensimmäiselle World Heritage Volunteers -leirille. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda kehittämistyön tuloksena leirikonsepti, jota voitaisi hyödyntää tulevien leirien järjestämisessä. Tarkoituksena oli tarjota toimeksiantajalle syvää ymmärrystä asiakkaista eli leiriläisistä tarpeineen sekä työkaluja leirin kehittämiseksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu vapaaehtoisturismin sekä tapahtuman tuottamisen teoriasta. Vapaaehtoisturismia tarkasteltiin kasvavana trendinä. Matkailun keskeisiin käsitteisiin tutustuttiin suhteessa kehittämistyöhön ja vapaaehtoisturismiin matkailun alalajina. Tietoperustassa syvennyttiin vapaaehtoisturismiin matkailun muotona ja selvitettiin vapaaehtoisturismin motivaatiotekijät vapaaehtoistyön motivaatiomalleja tarkastelemalla. Tapahtuman tuottamista lähestyttiin matkailun edistämisen näkökulmasta, perehdyttiin tapahtumaan palveluna ja tarkasteltiin tapahtuman tuottamisen vaiheita. Vaiheiden ymmärtäminen auttoi hahmottamaan leirin järjestämisen monimuotoisuutta ja toimeksiantajan näkökulmaa, samoin kuin eri sidosryhmien rooleja tapahtuman järjestämisessä.
Suomenlinnassa järjestettävää World Heritage Volunteers –vapaaehtoisleiriä kehitettiin Ojasalon, Koskelon ja Nousiaisen nelivaiheisen palvelumuotoilun mallin mukaan. Mallin vaiheet ovat kartoita ja ymmärrä -, ennakoi ja ideoi -, mallinna ja arvioi – sekä konseptoi ja vaikuta -vaihe. Kartoita ja ymmärrä –vaiheessa hankittiin asiakasymmärrystä Suomenlinnan hoitokunnasta ja leirin kulusta järjestäjien, työnjohtajien ja leiriläisten näkökulmasta. Asiakasymmärryksen keräämisen menetelminä oli aikaisempiin dokumentteihin tutustuminen, sisällönanalyysi, sähköpostihaastattelu, ryhmähaastattelu ja havainnointi. Ennakoi ja ideoi –vaiheessa asiakasymmärrysvaiheen tuloksia käytettiin tulevaisuuden ennakointiin sekä uusien ideoiden tuottamiseen yhteissuunnitteluun perustuvassa työpajassa. Työpaja koostui ideakävelystä ja kuusi ajatteluhattua –menetelmästä, joiden tueksi luotiin kolme käyttäjäprofiilia sekä neljä skenaariota. Työpajan tuloksia jatkojalostettiin 8x8-menetelmän avulla. Mallinna ja arvioi –vaiheessa ideointivaiheen ideoita kehitettiin Service Ecology Mapillä ja Service Blueprintillä mallintamalla innovaatioksi, jonka toteuttamiskelpoisuutta, käyttökelpoisuutta ja haluttavuutta arvioitiin Keeleyn kolmion avulla. Konseptoi ja vaikuta –vaiheessa valmista leirikonseptia tarkasteltiin liiketoiminnan näkökulmasta Service Logic Business Model Canvasin avulla.
Kehittämistyön tuloksena luotu leirikonsepti selkeytti World Heritage Volunteers –leirin suunnittelu- ja järjestämistoimenpiteitä. Tuotoksena syntyi kronologisesti etenevä toimintamalli, jonka avulla leirin kokonaiskuva on ymmärrettävissä ja sovellettavissa eri kohteisiin ja ajankohtiin. Opinnäytetyön tietoperustan avulla voidaan syventää ymmärrystä leiriläisten motivaatiotekijöistä sekä tapahtumansuunnittelun vaiheista. Leirikonseptia on tarkoitus voida hyödyntää tulevien leirien järjestämisessä Suomenlinnassa ja muissa Suomen maailmanperintökohteissa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu vapaaehtoisturismin sekä tapahtuman tuottamisen teoriasta. Vapaaehtoisturismia tarkasteltiin kasvavana trendinä. Matkailun keskeisiin käsitteisiin tutustuttiin suhteessa kehittämistyöhön ja vapaaehtoisturismiin matkailun alalajina. Tietoperustassa syvennyttiin vapaaehtoisturismiin matkailun muotona ja selvitettiin vapaaehtoisturismin motivaatiotekijät vapaaehtoistyön motivaatiomalleja tarkastelemalla. Tapahtuman tuottamista lähestyttiin matkailun edistämisen näkökulmasta, perehdyttiin tapahtumaan palveluna ja tarkasteltiin tapahtuman tuottamisen vaiheita. Vaiheiden ymmärtäminen auttoi hahmottamaan leirin järjestämisen monimuotoisuutta ja toimeksiantajan näkökulmaa, samoin kuin eri sidosryhmien rooleja tapahtuman järjestämisessä.
Suomenlinnassa järjestettävää World Heritage Volunteers –vapaaehtoisleiriä kehitettiin Ojasalon, Koskelon ja Nousiaisen nelivaiheisen palvelumuotoilun mallin mukaan. Mallin vaiheet ovat kartoita ja ymmärrä -, ennakoi ja ideoi -, mallinna ja arvioi – sekä konseptoi ja vaikuta -vaihe. Kartoita ja ymmärrä –vaiheessa hankittiin asiakasymmärrystä Suomenlinnan hoitokunnasta ja leirin kulusta järjestäjien, työnjohtajien ja leiriläisten näkökulmasta. Asiakasymmärryksen keräämisen menetelminä oli aikaisempiin dokumentteihin tutustuminen, sisällönanalyysi, sähköpostihaastattelu, ryhmähaastattelu ja havainnointi. Ennakoi ja ideoi –vaiheessa asiakasymmärrysvaiheen tuloksia käytettiin tulevaisuuden ennakointiin sekä uusien ideoiden tuottamiseen yhteissuunnitteluun perustuvassa työpajassa. Työpaja koostui ideakävelystä ja kuusi ajatteluhattua –menetelmästä, joiden tueksi luotiin kolme käyttäjäprofiilia sekä neljä skenaariota. Työpajan tuloksia jatkojalostettiin 8x8-menetelmän avulla. Mallinna ja arvioi –vaiheessa ideointivaiheen ideoita kehitettiin Service Ecology Mapillä ja Service Blueprintillä mallintamalla innovaatioksi, jonka toteuttamiskelpoisuutta, käyttökelpoisuutta ja haluttavuutta arvioitiin Keeleyn kolmion avulla. Konseptoi ja vaikuta –vaiheessa valmista leirikonseptia tarkasteltiin liiketoiminnan näkökulmasta Service Logic Business Model Canvasin avulla.
Kehittämistyön tuloksena luotu leirikonsepti selkeytti World Heritage Volunteers –leirin suunnittelu- ja järjestämistoimenpiteitä. Tuotoksena syntyi kronologisesti etenevä toimintamalli, jonka avulla leirin kokonaiskuva on ymmärrettävissä ja sovellettavissa eri kohteisiin ja ajankohtiin. Opinnäytetyön tietoperustan avulla voidaan syventää ymmärrystä leiriläisten motivaatiotekijöistä sekä tapahtumansuunnittelun vaiheista. Leirikonseptia on tarkoitus voida hyödyntää tulevien leirien järjestämisessä Suomenlinnassa ja muissa Suomen maailmanperintökohteissa.