Tehtaasta museoksi : Tilasuunnitelma Koskenjalan Kenkä- ja nahkamuseon kehittämiseksi

Abstract

Juupajoen Korkeakoskella sijaitsee Koskenjalan Kenkä- ja nahkamuseo, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Se on perustettu toimintansa lopettaneeseen korko- ja lestitehtaaseen, joka alun perin 1800-luvun lopulla toimi nahkatehtaana. Vanha tehdasrakennus on osa Korkeakosken tehdasyhdyskuntaa, jonka Museovirasto on listannut valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon.

Tämän opinnäytetyön tavoite on tilasuunnitelman avulla antaa ideoita Koskenjalan Kenkä- ja nahkamuseon toiminnan kehittämiseksi, esitellä sen olemassa olevaa potentiaalia ja siten lisätä kiinnostusta sen näyttelyjen ja rakennuksen ylläpitämiseksi.

Suunnittelussa lähtökohtana toimivat kerroksellinen kulttuuriympäristö, rakennusperinnön vaaliminen ja rakennuksen historian kunnioittaminen päivittäviä toimenpiteitä tehtäessä. Suunnitelman taustatyö perustuu kirjallisuuslähteisiin ja referenssikohteiden vertailevaan tutkimukseen. Pääaiheina tässä ovat vanhoissa rakennuksissa ilmenevät arvot ja niiden säilyttäminen käyttötarkoituksen muuttuessa, museoiden toiminta sekä esteettömyys.

Suunnittelun tavoitteita parhaiten vastaava tilaratkaisu saavutetaan prosessin eri luonnosvaiheiden kautta. Opinnäytetyön lopputuloksena esitellään vaiheittain toteutettavissa oleva tilasuunnitelma museon kehittämiseksi ja rakennuksen kunnostamiseksi vastaamaan paremmin nykyaikaisen museotoiminnan tarpeita ja siihen kohdistuvia odotuksia.

Koskenjalka Shoe and Leather Museum is located in Juupajoki municipality in Central Finland. The museum displays a nationally unique shoe collection. The building of the museum is an old factory: originally a leather factory founded in the end of the 19th century and later a factory of wooden heels and lasts. The museum is part of the Korkeakoski industrial community which is listed in Built Cultural Environments of National Significance by the National Board of Antiquities.

The objective of the thesis was a spatial design plan which would present ideas for developing the museum and show its existing potential in order to raise interest in maintaining the display of the collection and the building.

The basis to this planning was diversity of the cultural environment, thus sustaining the built heritage site with honoring updates. The challenge was to preserve the values that lie in the old building, despite its altered usage. From this point of view, building renovation, museum functions and accessibility were studied through literature and references.

The process of finding the ideal spatial solution that meets the objective is described with sketch phases. As the end result of the thesis, a new spatial design plan is presented. The design can be put into practice in stages, in order to develop the procedure and renovate the building to meet the standards and expectations of a modern museum.