3D-mallintamisen ja -animoinnin hyödyntäminen 2D-pelituotannossa

Abstract

3D- ja 2D -grafiikoiden yhdistäminen peleissä tai muussa mediassa ei ole mikään uusi tai poikkeuksellinen asia. Kyseistä tapaa on käytetty jo pitkään ja useammalla eri tavalla, jotta saavutettaisiin haluttuja hyötyjä. Nämä voidaan jakaa esimerkiksi käytännöllisiin ja esteettisiin etuihin. Käytännössä molempien tekniikoiden käytöstä voi hyötyä esimerkiksi rahan ja ajan säästöllä, kun taas visuaalisesti yhdistelemällä näitä tyylejä voi saada aikaan estetiikkaa, joka ei pelkästään toisella onnistuisi.

Tämän opinnäytetyön tehtävä on alustavasti kartoittaa 3D-mallintamisen ja animoinnin hyötyjä ja haittoja 2D-ympäristössä, sen visuaalisia mahdollisuuksia ja rajoituksia. Lisäksi se tarkastelee sitä, onko metodista haastajaksi 2D-animaatiolle ajansäästöllisistä näkökulmista. Projekti, johon 3D:n käyttöä harkitaan, tulisi olemaan muuten täysin 2D-grafiikoilla ja -moottorilla tuotettu. Pelihahmot olisi kuitenkin tarkoitus alun perin mallintaa ja animoida 3D-ohjelmassa. Tarkoituksena on selvittää, onko tällä tavalla mahdollista saada aikaan yhtenäistä, mutta silti mielenkiintoista visuaalista efektiä peliin niin, että sitä on järkevää käyttää täysimääräisesti useamman hahmon mallinnukseen ja animointiin.

Teoriaosassa käydään lävitse tärkeimpiä 3D:n käsitteitä ja termejä, 3D:n käyttöä peleissä sekä sen ja 2D:n eroja. Lisäksi teoriakappaleessa analysoidaan yleisiä syitä sille, miksi näitä kahta eri grafiikkatyyliä voidaan tai halutaan yhdistellä toisiinsa. Käytännön osassa selvitetään käytetyn 3D-ohjelman mahdollisuuksia mallintamalla yksinkertainen hahmo ja testaamalla erinäisiä työkaluja ja työskentelytapoja. Kaikkiaan tavoite on nähdä, minkälaisia visuaalisia tuotoksia näillä keinoilla voi saavuttaa, ja siten kartoittaa tuloksia tulevaa peliprojektia varten.

Combining 3D and 2D graphics in games or in other media is not in any way new or exceptional thing to do. Both have been utilised together for a long time in many different ways to accomplish desired results. These benefits can be divided into practical and aesthetic ones. In practice, using both techniques can be beneficial money- and timewise. However, by combining these two different styles it is possible to achieve the kind of aesthetic that would not be possible to obtain with just one of the styles.

The purpose of this thesis was to initially survey the pros and cons of using 3D in 2D environment, the visual possibilities and restrictions it presents. In addition, it analyses whether the technique could challenge 2D animation in a time conservative aspect. The project in which using 3D is considered would otherwise be produced with 2D graphics and engine. The player characters, however, would be modeled and animated in a 3D program at first. The goal was to figure out whether it would be possible to reach consistent, yet at the same time interesting visual effect for the game in a way that it would be sensible to utilise 3D fully as a model and animate all the player characters.

The theory part covers the most important concepts and terms, the usage of 3D in games and the differences it has with 2D. Additionally, it analyses the common reasons for how and why the two graphic styles could be combined. In the practice section the possibilities of a 3D programme are examined by modeling a simple character and testing the different tools and working methods presented. In all, the goal was to find out what kind of visual output could be reached by these means and in that way map out the results for upcoming game projects