Alaraajojen bilateraalisten ja unilateraalisten harjoitteiden ero voimaharjoittelussa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää alaraajojen unilateraalisten ja bilate-raalisten harjoitteiden eroa lihasvoimavoimaharjoittelussa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista kokeellista tutkimusta. Unilateraalisesti sekä bilateraalisesti harjoitteli viisi koehenkilöä kummassakin ryhmässä (N=10). Koehenkilöillä ei ollut säännöllistä harjoittelutaustaa. Alkumittauksissa testattiin maksimivoimataso jalkaprässissä sekä polven ojennuksessa tehdyissä kolmen toiston maksimisuorituksissa. Hyppytesteiksi valittiin vertikaalihy-pyt ja vauhditon pituushyppy, koska ne testaavat alaraajojen ojentajalihasten kykyä tuottaa räjähtävää voimaa. Alkumittausten jälkeen koehenkilöt harjoittelivat itsenäi-sesti kahdeksan viikkoa oman ryhmänsä ohjeistuksen mukaisesti, jonka jälkeen suori-tettiin loppumittaukset. Maksimivoimataso parani molemmissa ryhmissä. Jalkaprässissä 1RM−keskiarvo pa-rantui unilateraalisesti harjoitelleilla 29,31 % ja bilateraalisesti harjoitelleilla 27,68 % (p = 0,5). Hyppytesteissä keskiarvot parantuivat suuntaa antavasti (p = 0,4). Vertailta-essa harjoitteluryhmien keskiarvoja havaittiin pientä parannusta, mutta ei kuitenkaan tilastollisesti merkitsevää eroa.

The purpose on this bachelor’s thesis was to investigate the difference between unilateral and bilateral lower limb exercises in strength training. The method used in this thesis was a quantitative experimental research. In both groups, unilateral and bilateral, there were five participants (n=10). All subjects in this study had a minor training background. In the preliminary testing, muscle power was measured in leg press and knee ex-tension by performing a three-repetition maximum. For the jumps tests vertical jumps and standing broad jump were chosen because they measure effectivity and explosive power of the extensor muscles in the lower limbs. After the preliminary testing, the participants trained for eight weeks by them selfs in line with the in-structions of their group. Final testing was done after the training period. Muscle power was better in both groups. In leg press the 1RM average was 29,31% better in the unilateral training group and 27,68% for the bilateral group (p = 0,5). The average scores in the jump testing improved slightly (p = 0,4). There were no significant differences between the average scores of the two training groups and no statistically significant difference was found.