Perehdytyskalenterin pilottiversion arviointi

Abstract

Perehdyttämisen tarkoituksena on saada uusi työntekijä omaksumaan uuden työpaikkansa tavat, kulttuurin sekä itse työn. Perehdyttäminen sisältää sekä suunniteltuja että spontaania toimintaa. Se on moniulotteinen tapahtumaketju, jolla autetaan uutta työntekijää sitoutumaan työhönsä. Hyvä perehdytys takaa erityisesti nuorten työntekijöiden pysymistä valitsemallaan alalla.

Opinnäytetyömme on tehty yhteistyössä Hyvinkään kaupungin koti-, laitos- ja sairaalapalveluiden kanssa. Työmme tarkoituksena on kuvata perehdytyskalenterin toimivuutta ja perehdytyksen onnistumista perehdyttäjien näkökulmasta. Halusimme myös selvittää, kuinka hyvin perehdytyskalenteri tunnetaan työyhteisössä. Työmme tulosten avulla voidaan kehittää perehdytysprosessia.

Käytimme tutkimuksessamme haastattelututkimusta. Haastateltavat valikoituivat eri yksiköistä vapaaehtoisuuteen perustuen. Haastatteluissa selvitimme työntekijöiden tuntemusta perehdytyskalenterista, sen käytöstä, perehdytyskalenterin hyödyistä ja kehittämisideoista sekä resurssien riittävyydestä. Kysyimme myös työntekijöiden mielipidettä hallinnon osallistumisesta perehdytysprosessin. Haastatteluja lähdimme analysoimaan teoriaohjaavalla sisällönanalyysin menetelmin.

Tuloksista selvisi, että perehdytyskalenteri otettaisiin vastaan hyvillä mielin. Perehdytyskalenteri oli lähes tuntematon työkalu perehdytysprosessissa. Haastateltavat olivat tyytyväisiä kalenterin sisältöön.

The purpose of familiarization is to enable a new employee to understand his or her new workplace, it's habits, culture and the work itself. The familiarization contains both planning and spontaneous action. It is a multidimensional cascade which is helping new employees to engage in their jobs. Good familiarization makes sure that especially young employees stay within a field they've decided to study for.

Our thesis has been made in co-operation with Hyvinkään kaupungin koti-, laitos- and sairaalapalvelut. The purpose of our thesis is to describe a familiarization calendar's functionality and how well familiarization is done. The answers were asked of established employees who have had some kind of familiarization. We also wanted to know how well the employees know the familiarization calendar. With the results of our thesis, the organization can develop their familiarization process.

We used in our thesis an interview study and the interviewees were chosen from different units and they voluntarily let us interview them. By using interviews we wanted to find out how well interviewees know the familiarization calendar, is the familiarization calendar useful and how they would develop it. We also asked if their unit's resources were enough and interviewee's opinion on how the organization's administration has helped in familiarization. We analyzed the interviews with qualitative research’s methods.

The results show that the familiarization calendar will be accepted by the employees but almost all of the interviewees hadn't used it before. The interviewees were satisfied with the content of the calendar.