Traumatiimin simulaatiokoulutusten palautteiden kautta kohti parempaa moniammatillista yhteistyötä
Puotiniemi, Annukka; Susanna, Tinnilä (2016)
Puotiniemi, Annukka
Susanna, Tinnilä
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604184536
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604184536
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia Kanta-Hämeen keskussairaalan henkilöstön kokemuksia traumatiimin simulaatiokoulutuksesta, joka järjestettiin yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Kanta-Hämeen keskussairaalan kanssa. Simulaatiokoulutuksen tavoitteena oli henkilöstön osaamisen lisääminen, moniammatillisen yhteistyön kehittäminen sekä traumatiimityötaitojen kehittäminen Kanta-Hämeen keskussairaalan ensiavussa. Tämän työn tutkimustehtävänä oli tuoda esiin traumatiimiin kuuluvien eri ammattiryhmien kokemuksia simulaatiokoulutuksesta ja löytää näistä kokemuksista asioita, joiden avulla simulaatiokoulutuksesta saataisiin yhä hyödyllisempi oppimismuoto traumatiimitoimintaan osallistuvalle henkilöstölle.
Viimeisen 10 vuoden aikana on simulaatiokoulutus terveysalalla lisääntynyt huomattavasti. Tämä osaltaan tekee simulaatiokoulutuksen haasteista ajankohtaisia. Simulaatiokoulutus mahdollistaa uuden oppimisen ja jo opitun tiedon tuomisen aiemman tiedon tueksi. Oppiminen tapahtuu realisoimalla aiempaa tietoa ja simuloituja potilastilanteita harjoittelemalla. Tämän takia tulee simulaatiokoulutuksissa huomioida oppijoiden taustat, hallita opetettavat asiat sekä ymmärtää simulaatiopedagogiikan merkityksen.
Tutkimusaineisto kerättiin kahdessa eri osassa. Ensimmäinen osa kerättiin Laurea-ammattikorkeakoulun järjestämissä traumatiimin simulaatiokoulutuksissa ja jälkimmäiset Kanta-Hämeen keskussairaalan järjestämässä omassa simulaatiokoulutuksessa. Aineisto kerättiin palautelomakkeella, jossa pääosin käytettiin strukturoituja monivalintakysymyksiä. Mukana oli myös yksi laadullinen kysymys. Strukturoidut vastaukset analysoitiin käyttämällä IBM SPSS Statistics 22 -ohjelmaa, ja laadullinen kysymys analysoitiin käyttäen sisällön analyysia.
Opinnäytetyön tutkimuksen tulokset heijastavat aiempia tuloksia simulaatiokoulutuksista. Palautelomakkeiden vastausten analyysi antoi arvokasta tietoa traumatiimin simulaatiokoulutuksen tehokkuudesta ja merkityksestä. Debriefingin osuus arvokkaana oppimismenetelmänä korostui tutkimuksessa. Tulosten perusteella voidaan päätellä että simulaatiokoulutus nähdään hyvänä tapana kohentaa osallistujien tietotaitoja ja että simulointikoulutus on hyvä foorumi esitellä uusia työtapoja ja standardeja. On selvää, että tuleville simulaatiokoulutuksille on tarvetta, mutta on myös selvää, että traumatiimin simulaatiokoulutuksen tehokkuuden ja vaikutuksen lisätutkimukselle on tarvetta. Lisätutkimusten kehitystä silmällä pitäen suositellaan palautelomakkeen uudelleen suunnittelua, tehokkaamman tietojen analysoinnin ja vastausten puolueellisuuden eliminoimisen turvaamiseksi.
Viimeisen 10 vuoden aikana on simulaatiokoulutus terveysalalla lisääntynyt huomattavasti. Tämä osaltaan tekee simulaatiokoulutuksen haasteista ajankohtaisia. Simulaatiokoulutus mahdollistaa uuden oppimisen ja jo opitun tiedon tuomisen aiemman tiedon tueksi. Oppiminen tapahtuu realisoimalla aiempaa tietoa ja simuloituja potilastilanteita harjoittelemalla. Tämän takia tulee simulaatiokoulutuksissa huomioida oppijoiden taustat, hallita opetettavat asiat sekä ymmärtää simulaatiopedagogiikan merkityksen.
Tutkimusaineisto kerättiin kahdessa eri osassa. Ensimmäinen osa kerättiin Laurea-ammattikorkeakoulun järjestämissä traumatiimin simulaatiokoulutuksissa ja jälkimmäiset Kanta-Hämeen keskussairaalan järjestämässä omassa simulaatiokoulutuksessa. Aineisto kerättiin palautelomakkeella, jossa pääosin käytettiin strukturoituja monivalintakysymyksiä. Mukana oli myös yksi laadullinen kysymys. Strukturoidut vastaukset analysoitiin käyttämällä IBM SPSS Statistics 22 -ohjelmaa, ja laadullinen kysymys analysoitiin käyttäen sisällön analyysia.
Opinnäytetyön tutkimuksen tulokset heijastavat aiempia tuloksia simulaatiokoulutuksista. Palautelomakkeiden vastausten analyysi antoi arvokasta tietoa traumatiimin simulaatiokoulutuksen tehokkuudesta ja merkityksestä. Debriefingin osuus arvokkaana oppimismenetelmänä korostui tutkimuksessa. Tulosten perusteella voidaan päätellä että simulaatiokoulutus nähdään hyvänä tapana kohentaa osallistujien tietotaitoja ja että simulointikoulutus on hyvä foorumi esitellä uusia työtapoja ja standardeja. On selvää, että tuleville simulaatiokoulutuksille on tarvetta, mutta on myös selvää, että traumatiimin simulaatiokoulutuksen tehokkuuden ja vaikutuksen lisätutkimukselle on tarvetta. Lisätutkimusten kehitystä silmällä pitäen suositellaan palautelomakkeen uudelleen suunnittelua, tehokkaamman tietojen analysoinnin ja vastausten puolueellisuuden eliminoimisen turvaamiseksi.