Kuvakommunikaation mahdollisuudet työvälineenä perheiden sopeutumisvalmennuskursseilla

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistutkimuksena. Prosessin aikana kehitettiin kuvakommunikaatio-työvälineitä asiakastyön tueksi kuntoutuspalveluja tarjoavalle keskukselle. Kehittämistyön kohderyhmänä olivat sopeutumisvalmennuskurssien työntekijät, jotka työskentelevät lastenohjaustilanteissa. Tehtävänä oli kehittää yhteistyössä työntekijöiden kanssa käytännöllisiä ja toimivia työvälineitä, jotka tukisivat asiakkaana olevaa lasta (0-8v.) päiväohjelman jäsentämisessä ja tilan hahmottamisessa kurssien aikana. Tavoitteena oli kuvakommunikoinnilla edistää kommunikoinnin esteettömyyttä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu kommunikointiin ja sen esteettömyyteen. Teoriaosiossa määritellään esteetöntä kommunikointia, kommunikoinnin häiriöitä, puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia (AAC) sekä kuvastrukturointia. Kehittämisympäristöön liittyviä avainkäsitteitä olivat kuntoutus, yhteisöllinen kuntoutus ja sopeutumisvalmennus.

Työvälineiden kehittäminen oli prosessimaista nojautuen tapaamisiin työntekijöiden kanssa. Prosessin tuotoksena syntyivät työvälineet, jotka nimettiin päiväohjelmatauluksi, huoneentauluiksi ja kuvakansioiksi ja niissä käytettiin kuvamateriaalina PCS-kuvia ja valokuvia. Työvälineiden ja niiden kehitystä ohjanneiden tapaamisten arviointi koostui työntekijöiltä työn eri vaiheissa kerätystä palautteesta ja työpäiväkirjasta. Työvälineitä luonnehdittiin kyselylomakkeissa hyviksi, toimiviksi ja tarpeellisiksi apuvälineiksi kommunikaatiossa ja kuvat koettiin lapsen päivää selkeyttäviksi. Tapaamisiin oltiin myös tyytyväisiä, sillä niiden koettiin olleen hyödyksi kehittämistyössä, motivoineen kuvien käyttöön sekä poistaneen epävarmuutta. Aiheeseen perehtyminen osoitti että, kuvakommunikaation ja esteettömään kommunikointiin tulisi kiinnittää niin varhaiskasvatuksessa kuin laajemmin koko sosiaalialan kentällä entistä enemmän huomiota. Perehdytystä puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikaatioon tulisi lisätä.

This Bachelor’s thesis was carried out as a functional study that can be described as action research. The purpose of this thesis was to develop practical picture communication tools in collaboration with the staff of a centre that provides rehabilitation services for disabled children and their families. The child care workers who work in the adjustment training courses were the target group of the development work. The aim was that these tools would support children by providing structure in the daily activities and for the environment that the activities take place. Therefore, the presence of picture communication would increase accessibility to children who have communication difficulties. The theoretical basis of this thesis focused on the accessibility of communication, dysfunctions that may occur in communication, alternative and augmentative communication (AAC) and structuring with pictures. The key concepts involved in the developmental environment of this thesis were rehabilitation, community based rehabilitation and adjustment training.

The development of the tools was a process, which was facilitated by meetings with the workers. The tools were products of the developmental process and they were named “the daily schedule board” (päiväohjelma-taulu), “the signboard of the room” (huoneentaulu) and “the picture folder” (kuvakansio). PCS-pictures and photographs were used within these tools as picture communication material. Assessment of the development work was based on the feedback collected from the workers and a diary that described the process and the choices made. The tools were described as good, functional and necessary. It was established that the tools helped the children to understand the structure of the daily schedule. The workers were also satisfied with the meetings, which they thought were useful in terms of the process familiarization, increasing motivation to use pictures and reducing uncertainty. The study indicated that more attention should be paid in the use of picture communication and the accessibility of communication not only in early childhood education but also in the whole field of social services. The amount of knowledge and orientation training should be increased concerning alternative and augmentative communication.