Kokemuksia taidelähtöisestä ja osallistavasta musikaaliprojektista päiväkodissa

Abstract

Tämä opinnäytetyö tutkii Ilmaisupäiväkoti Illusiassa toimintakautena 2013–2014 toteutettua Pessi ja Illusia –musikaaliprojektia. Opinnäytetyö kuvaa projektiin osallistuneiden päiväkodin työntekijöiden, lasten ja heidän vanhempiensa kokemuksia projektista itsestään sekä tutkii projektissa toteutuneita osallisuuden aspekteja. Työn teoreettinen viitekehys perustuu lähteisiin, joissa on tutkittu lapsen suhdetta ja oikeutta taiteeseen sekä taiteelliseen ilmaisuun, taidetta osana varhaiskasvatusta sekä osallisuuden käsitettä erityisesti lapseen liittyen.

Opinnäytetyö on laadullinen ja sen empiirinen osuus koostuu valikoitujen projektiin osallistuneiden teemahaastatteluista. Tuloksista käy ilmi, että projekti näkyi vahvasti päiväkodin arjessa ja oli kaikkien haastateltujen mielestä positiivinen kokemus, vaikka samalla vaati myös työntekijöiltä paljon. Kritiikkiä annettiin puutteelliseksi koetusta tiedottamisesta sekä epätasaisena pidetystä työnjaosta.

Projekti tarjosi lapsille paljon taidekasvatuksellisia elementtejä ja lasten osallisuuden taso projektin toteutuksessa oli korkea. Myös vanhemmat kokivat vahvaa osallisuutta ja olivat sitoutuneita projektiin. Työntekijöiden osallisuuden kokemus ja syvyys tuntuivat puolestaan korreloivan suoraan siihen, miten haastava rooli haastatellulla oli prosessin toteutuksessa. Projektilla ei ollut merkittäviä pysyviä vaikutuksia yksilöiden välisiin suhteisiin tai ryhmäytymiseen. Opinnäytetyö voi toimia innoittajana varhaiskasvattajille ja päiväkodeille, jotka suunnittelevat taidekasvatuksellisia, perheitä osallistavia projekteja.

The aim of this thesis was to investigate a kindergarten musical project based on a famous Finnish book called “Pessi and Illusia”. All the children of the kindergarten, the whole staff and a significant amount of the children’s parents participated in the project during 2013-2014. This thesis describes the participating employees’, children’s and parents’ experiences of the musical project and also investigates the level of participation during the project. The theoretical framework of the thesis is based on various theories and studies about a child’s right to experience and create art, a child’s relation to art and artistic self-expression, art as a part of early childhood education and the concept of participation especially regarding children.

The empirical part of the thesis consists of semi-structured interviews with the project participants. The results indicated that participating in the project was considered a positive experience and that the project played a significant role in the everyday life of the kindergarten. On the other hand, it required a lot of work and commitment from the personal and the employees’ division of duties was regarded uneven. Also the amount of communication during the progress of the project was considered too insufficient.

It can be stated that the musical project offered a variety of artistic elements for the children to experience and participate. Also the level of both the children’s and the parents’ participation can be regarded high. The employees’ feeling of participation seemed to correlate strongly with their role and the amount of work in the project. Although the project was praised and considered successful, it neither had permanent effects on the relationships between the participants nor strengthened the sense of community. Because of the positive results, this kind of a project can be highly recommended. This thesis can hopefully inspire early childhood educators who are planning art-based or participatory projects in kindergartens.