TISS-pisteet (Therapeutic Intervention Scoring System) tehohoidon kuvaajana : Pisteyttämisen yhtenevyys ja muuttujien arviointi
Laine, Susan (2016)
Laine, Susan
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605106927
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605106927
Tiivistelmä
TISS-pisteet (Therapeutic Intervention Scoring System) kuvaavat tehohoidon intensiteettiä. Ne muodostuvat muun muassa hoitotoimenpiteistä, suoritetuista tutkimuksista ja elintoimintojen tukemisesta lääkkeiden ja erilaisten laitteiden avulla. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) teho- ja tehovalvontaosastoilla täytetään kaikista potilaista kerran vuorokaudessa TISS-pisteet. Näitä pisteitä voitaisiin käyttää osana potilaskohtaista tehohoidon laskutusta, jota suunnitellaan käyttöönotettavaksi HYKS:ssä 2017. Tämän kehitystyön tarkoituksena oli arvioida, miten yhtenevää TISS-pisteyttäminen on eri sairaanhoitajien ja yksiköiden välillä sekä mitä teho- ja tehovalvontahoidolle ominaista lääketieteellistä hoitoa TISS-pisteytyksestä mahdollisesti puuttuu. Kehitystyön tavoitteena on TISS-pisteyttämisen yhtenäistäminen niin, että TISS-pisteytyspohjainen laskutus on HYKS:ssä mahdollista tulevaisuudessa.
Tutkimus toteutettiin kaksi vaiheisena HYKS:n seitsemällä teho- ja tehovalvontaosastolla. Ensimmäinen vaihe oli asiakirjatutkimus. Jokaiselta tutkimusosastolta rinnakkaisarvioitiin 30 potilaan TISS-pisteet (n=210). Määrällinen tutkimusaineisto vietiin Microsoft Excel-taulukkoon ja SPSS for Windows -tilastolaskentaohjelmaan ja analysoitiin tilastollisesti. Toinen vaihe oli kyselytutkimus. Tutkimusosastoilla työskenteleviltä sairaanhoitajilta kysyttiin, mitä osastolla toteutettavaa lääketieteellistä hoitoa tai kyseiselle teho-osastolle ominaisia ydintoimintoja TISS-pisteytyksestä mahdollisesti puuttuu. Lomakkeita palautettiin kuudelta osastolta yhteensä 23 kappaletta. Sairaanhoitajat olivat vastanneet kyselyyn sekä itsenäisesti että ryhmissä. Kyselyn aineisto yhdistettiin ja luokiteltiin käyttämällä TISS-pisteytystä viitekehyksenä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Rinnakkaisarvioinnin tulosten perusteella voidaan todeta, että osastojen TISS-pisteiden keskiarvot olivat lähes yhteneviä rinnakkaisarvioinnissa saatuun keskiarvoon. Myös korrelaatio potilaan hoitajan antamien kokonais-TISS-pisteiden ja rinnakkaisarvioijan kokonais-TISS-pisteiden välillä oli tilastollisesti merkitsevä. TISS-pisteiden lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että yksittäisten muuttujien arviointi ei ollut yhtenevää. Rinnakkaisarvioinnin tutkimusaineisto koostui yhteensä 4205 TISS-muuttujamerkinnästä. Näistä yhteneviä oli 67 % eli noin kaksi kolmasosaa tehdyistä merkinnöistä. Yksi kolmasosa merkinnöistä oli epäyhtenäisiä.
Kyselyn analyysin pohjalta TISS-pisteytykseen ehdotetaan lisättäväksi 15 muuttujaa ja uudelleen arvioitavaksi viisi muuttujaa. Kyselyyn vastanneet sairaanhoitajat toivoivat erityisesti, että TISS-pisteytyksessä huomioitaisiin potilaan hoitotyö. Monilla vastaajilla oli tunne, että paljon sairaanhoitajan aikaa vievät hoitotoimet jäivät kokonaan tai osittain pisteytyksen ulkopuolelle.
Kehitystyön tulokset viittaavat siihen, että tehohoitajien perehdyttämisessä TISS-pisteyttämiseen on puutteita ja että tällä hetkellä käytössä oleva TISS-pisteytys ei luultavasti kuvaa tutkimukseen osallistuneiden osastojen tehohoitoa riittävän tarkasti. Nykyisellään TISS-pisteytys ei ehkä ole tarpeeksi kattava ja TISS-pisteyttäminen riittävän yhtenäistä, jotta TISS-pisteytystä voitaisiin käyttää osana potilaskohtaista tehohoidon laskutusta.
Tutkimus toteutettiin kaksi vaiheisena HYKS:n seitsemällä teho- ja tehovalvontaosastolla. Ensimmäinen vaihe oli asiakirjatutkimus. Jokaiselta tutkimusosastolta rinnakkaisarvioitiin 30 potilaan TISS-pisteet (n=210). Määrällinen tutkimusaineisto vietiin Microsoft Excel-taulukkoon ja SPSS for Windows -tilastolaskentaohjelmaan ja analysoitiin tilastollisesti. Toinen vaihe oli kyselytutkimus. Tutkimusosastoilla työskenteleviltä sairaanhoitajilta kysyttiin, mitä osastolla toteutettavaa lääketieteellistä hoitoa tai kyseiselle teho-osastolle ominaisia ydintoimintoja TISS-pisteytyksestä mahdollisesti puuttuu. Lomakkeita palautettiin kuudelta osastolta yhteensä 23 kappaletta. Sairaanhoitajat olivat vastanneet kyselyyn sekä itsenäisesti että ryhmissä. Kyselyn aineisto yhdistettiin ja luokiteltiin käyttämällä TISS-pisteytystä viitekehyksenä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Rinnakkaisarvioinnin tulosten perusteella voidaan todeta, että osastojen TISS-pisteiden keskiarvot olivat lähes yhteneviä rinnakkaisarvioinnissa saatuun keskiarvoon. Myös korrelaatio potilaan hoitajan antamien kokonais-TISS-pisteiden ja rinnakkaisarvioijan kokonais-TISS-pisteiden välillä oli tilastollisesti merkitsevä. TISS-pisteiden lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että yksittäisten muuttujien arviointi ei ollut yhtenevää. Rinnakkaisarvioinnin tutkimusaineisto koostui yhteensä 4205 TISS-muuttujamerkinnästä. Näistä yhteneviä oli 67 % eli noin kaksi kolmasosaa tehdyistä merkinnöistä. Yksi kolmasosa merkinnöistä oli epäyhtenäisiä.
Kyselyn analyysin pohjalta TISS-pisteytykseen ehdotetaan lisättäväksi 15 muuttujaa ja uudelleen arvioitavaksi viisi muuttujaa. Kyselyyn vastanneet sairaanhoitajat toivoivat erityisesti, että TISS-pisteytyksessä huomioitaisiin potilaan hoitotyö. Monilla vastaajilla oli tunne, että paljon sairaanhoitajan aikaa vievät hoitotoimet jäivät kokonaan tai osittain pisteytyksen ulkopuolelle.
Kehitystyön tulokset viittaavat siihen, että tehohoitajien perehdyttämisessä TISS-pisteyttämiseen on puutteita ja että tällä hetkellä käytössä oleva TISS-pisteytys ei luultavasti kuvaa tutkimukseen osallistuneiden osastojen tehohoitoa riittävän tarkasti. Nykyisellään TISS-pisteytys ei ehkä ole tarpeeksi kattava ja TISS-pisteyttäminen riittävän yhtenäistä, jotta TISS-pisteytystä voitaisiin käyttää osana potilaskohtaista tehohoidon laskutusta.