Voimaantumisen arviointilomake 18-25 –vuotiaille muutossosiaalityön asiakkaille

Abstract

Tutkimustyöni on kehittämistehtävä, jonka aihe syntyi tarpeesta saada aikaan työkalu, jolla mitataan asiakkaan subjektiivisia kokemuksia voimaantumisesta. Kehittämistehtävä kuuluu Otaniemen Laurean ja Espoon keskustan sosiaalipalvelutoimiston syksyllä 2006 aloitettuun aikuissosiaalityön kehittämishankkeeseen. Lopputyöni on kyselylomake, jolla tarkastellaan kohderyhmän subjektiivisia kokemuksia elämäntilanteestaan.

Kehittämistehtävä on luonteeltaan laadullinen, mutta siinä on myös määrällisen tutkimuksen piirteitä. Teoreettisena viitekehyksenä käytän valtauttamisen ja voimaannuttamisen (empowerment) käsitteitä. Erityisesti työssäni korostuvat Räsäsen (2006) ja Siitosen (1999) voimaantumista käsittelevät teoriat. Sivuan työssäni myös aikuissosiaalityötä, nuorten syrjäytymistä sekä aktivointia.

Yhtenä hankkeen tavoitteena on aktivoivan ja kuntouttavan sosiaalityön arviointi. Kehittämistehtävän kohderyhmäksi valittiin 18-25–vuotiaat syrjäytymisuhan alaiset nuoret. Kysymyslomake saikin lopullisen muotonsa sen jälkeen, kun sitä oli testattu Espoon keskuksen sosiaalipalvelutoimistossa.

Toisena tavoitteena on saada työntekijöiltä tietoa siitä, toimiiko lomake työkaluna, jolla sosiaalityön kautta saavutettuja muutoksia voitaisiin tehdä näkyviksi ja tilastoitaviksi. Kehittämistyössä suurena apuna olikin työntekijöiden palaute.

Kysymyslomakkeen tarkoituksena on toimia keskustelun pohjana. Se on nopea täyttää asiakastapaamisen aikana tai se voidaan antaa asiakkaalle etukäteen täytettäväksi. Lomakkeen avulla voidaan mitata asiakkaassa tapahtuneita muutoksia, joista saatujen tietojen avulla voidaan arvioida tilannetta myöhemmin asiakkuuden aikana.

Kyselylomakkeen 14 osiota käsittelevät Räsäsen ja Siitosen voimaantumisteorian osa-alueita. Osioissa kartoitetaan muun muassa terveydentilaa, asunto- ja työtilannetta, yleistä elämänhallintaa, sosiaalisia suhteita, päihteiden käyttöä ja uskoa tulevaisuuteen. Lomakkeen jokainen osio on Likertin intervalliasteikon mukainen. Asteikolla 1-5:een kuvataan väittämiä, joiden perusteella voidaan arvioida vastaajan käsitystä itsestään ja voimaantumisestaan. Välimatka-asteikko mahdollistaa lomakkeen myöhemmän jatkokehittelyn esimerkiksi keskiarvojen laskemiseen ja erojen vertailuun. Lomakkeeseen voidaan kirjata myös elämäntilannetta selventäviä lisätietoja.

My study is a development assignment, the topic of which was raised from the need to have a tool measure client’s subjective experiences concerning empowerment. The development assignment is a part of a larger development project of adult social work which was started in 2006 between Laurea Otaniemi and the social welfare office of Espoo centre. My Bachelor’s thesis is a client questionnaire, to examine the subjective experiences of the target group’s life situations.

The study is qualitative by nature, but it has some traits which are quantitative. As a theoretical framework I have used the concept of empowerment. In my study I focus on the empowerment theories by Räsänen (2006) and Siitonen (1999). I also discuss some issues of adult social work, social exclusion of young people and activation.

One of the goals of my development project is the evaluation of activating and rehabilitative social work. The target group of the development project was chosen to be young people between 18 to 25 years of age who are in threat to become socially excluded. The questionnaire was set to its latest form after it had been tested in the social welfare office of Espoo centre.

Another goal of my study was to gather information from the social workers, whether the questionnaire can be used as a tool when making the change processes of clients’ life situations more visible and easier to compile in statistics. The feedback received from the social workers was helpful during my development assignment.

The purpose of the questionnaire is to function as grounds for discussion. It is fast to fill out during the client appointment or it could be given to the client beforehand so he will fill it out by himself. With the help of the questionnaire the changes in clients’ lives can be measured, and the information gathered from the questionnaires can be used in evaluating the clients’ life situations also later during the client relationship.

The questionnaire has 14 parts and they correspond to empowerment theory sectors of Räsänen and Siitonen. Those sectors survey for example a client’s health situation, housing, employment, general life management, social relationships, substance use and a client’s faith in his/her future. Each sector of the questionnaire is in accordance with Likert interval scale. In criteria from 1 to 5 are written assertions according to which the client’s perceptions of himself/herself and his/her empowerment can be assessed. Distance scale enables the further development of the questionnaire, for example towards calculating mean values and comparing the differences. Also further information, which clarifies the client’s life situation, can be recorded in the questionnaire.