Lake Restoration : Oxygenation of pond water and sediment with granulated calcium peroxide
Klutas, Oskari (2016)
Klutas, Oskari
Lahden ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605137650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605137650
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarjota yleistä tietoa Suomen järvistä, niiden tilasta ja ongelmista, sekä menetelmistä joita järvien kunnostuksessa voidaan käyttää.
Ensimmäisessä osiossa käsitellään Suomen järviä, jotka peittävät lähes 10% koko maan pinta-alasta ja joiden vaikutus suomalaiseen kulttuuriin on ollut huomattava. Samalla perehdytään ongelmiin joista järvet kärsivät. Ongelmien taustalla on suurelta osin yhteiskuntakehitys ja laajentunut ihmisasutus.
Toinen osio keskittyy järvien kunnostukseen, erilaisiin kunnostusmenetelmiin sekä niihin liittyviin taloudellisiin ja oikeudellisiin seikkoihin. Järvien kunnostuksen tavoitteena on pidentää järven elämänkaarta ja samalla parantaa sen tilaa esimerkiksi vapaa-ajan käyttöä varten.Kunnostusmenetelmät voidaan jaotella kahteen eri luokkaan, eli järven ulkoisiin ja sisäisiin menetelmiin. Sisäiset menetelmät ovat tarkkoja ja niitä yleensä käytetään, kun halutaan ratkaista joku erityinen järveä vaivaava ongelma.
Käytännön osion tarkoituksena on tarjota tietoa koskien uutta kunnostusmenetelmää, joka perustuu kalsiumperoksidin kykyyn luovuttaa happea reagoidessaan veden kanssa. Tavoitteena on tuottaa happea hapettomuudesta kärsivälle sedimentille ja pohjan vesikerrokselle ilman, että kemikaalin levitykseen tarvitaan erityislaitteistoa tai että vesikerroksia ja sedimenttiä tarvitsee sekoittaa. Kenttäkokeessa käytettiin kahta Lohjan lähellä sijaitsevaa lampea. Ensimmäiseen lampeen levitettiin kalsiumperoksidia (CaO2) 50 g/ m2, ja toisen lammen tarkoituksena oli tuottaa vertailudataa saaduille tuloksille.Kerätyt näytteet analysoitiin Helsingin Yliopiston Ympäristöekologianlaitoksella. Tuloksista ei ilmene negatiivisia vaikutuksia ja vapautunut happi on todettavissa kohonneesta bakteeriaktiivisuudesta ja siitä seuranneesta biomassan määrän vähenemisestä.
Ensimmäisessä osiossa käsitellään Suomen järviä, jotka peittävät lähes 10% koko maan pinta-alasta ja joiden vaikutus suomalaiseen kulttuuriin on ollut huomattava. Samalla perehdytään ongelmiin joista järvet kärsivät. Ongelmien taustalla on suurelta osin yhteiskuntakehitys ja laajentunut ihmisasutus.
Toinen osio keskittyy järvien kunnostukseen, erilaisiin kunnostusmenetelmiin sekä niihin liittyviin taloudellisiin ja oikeudellisiin seikkoihin. Järvien kunnostuksen tavoitteena on pidentää järven elämänkaarta ja samalla parantaa sen tilaa esimerkiksi vapaa-ajan käyttöä varten.Kunnostusmenetelmät voidaan jaotella kahteen eri luokkaan, eli järven ulkoisiin ja sisäisiin menetelmiin. Sisäiset menetelmät ovat tarkkoja ja niitä yleensä käytetään, kun halutaan ratkaista joku erityinen järveä vaivaava ongelma.
Käytännön osion tarkoituksena on tarjota tietoa koskien uutta kunnostusmenetelmää, joka perustuu kalsiumperoksidin kykyyn luovuttaa happea reagoidessaan veden kanssa. Tavoitteena on tuottaa happea hapettomuudesta kärsivälle sedimentille ja pohjan vesikerrokselle ilman, että kemikaalin levitykseen tarvitaan erityislaitteistoa tai että vesikerroksia ja sedimenttiä tarvitsee sekoittaa. Kenttäkokeessa käytettiin kahta Lohjan lähellä sijaitsevaa lampea. Ensimmäiseen lampeen levitettiin kalsiumperoksidia (CaO2) 50 g/ m2, ja toisen lammen tarkoituksena oli tuottaa vertailudataa saaduille tuloksille.Kerätyt näytteet analysoitiin Helsingin Yliopiston Ympäristöekologianlaitoksella. Tuloksista ei ilmene negatiivisia vaikutuksia ja vapautunut happi on todettavissa kohonneesta bakteeriaktiivisuudesta ja siitä seuranneesta biomassan määrän vähenemisestä.
