Puvustus nykyteatteriesitykseen Ystäväni
Silvennoinen, Ella (2016)
Silvennoinen, Ella
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605198652
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605198652
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee pukusuunnitteluprosessia Teatterikorkeakoulun kanditeatte-ri-kurssin näytelmässä Ystäväni. Toimin näytelmän pukusuunnittelijana, sekä valmistan puvustuksen. Ystäväni -näytelmä kertoo monille tutusta aiheesta – suhteesta jossa pysytään vaikka suhde on jo vuosia ottanut enemmän kuin antanut.
Käsittelen prosessia Michael Gilletten seitsenvaiheisen puvustus- ja ongelmanratkai-sumallin mukaisesti ja kirjallinen opinnäytetyöni on jaettu kyseisen seitsemän vaiheen (sitoutuminen, analysointi, tutkinta, haudonta, työstäminen, arviointi) mukaan. Tämän lisäksi käsittelen työssäni tuntemuksiani ja ajatuksiani työskennellessä pukusuunnittelijana ja kasvuani opinnäytetyöprosessissa.
Pukusuunnittelun lähtökohtana toimii näytelmän käsikirjoitus ja ohjaajan näkemys minimalistisesta tyylisuunnasta. Puvustuksen suunnitteluun sain vapaat kädet, joka antoi mielekkään haasteen löytää tyylisuunta analysoinnin kautta. Lisäksi näytelmän aikaan sitomattomuus, näytelmän teema sekä realismin sekoittuminen surrealismiin antoi mielenkiintoisen lähtökohdan suunnittelulle.
Onnistuin luomaan puvustuksen joka on juuri tähän näytelmään sopiva. Itse puku-suunnittelu ja puvustuksen teko ei tuntunut haasteelliselta, vaan kaikki sujui hyvin ja aikataulussa. Suurimpana työn tuloksena koen ammatillisen kasvuni prosessin myötä, joka on vahvistanut ammatillista identiteettiäni ja suuntaani valmistumisen jälkeen.
Käsittelen prosessia Michael Gilletten seitsenvaiheisen puvustus- ja ongelmanratkai-sumallin mukaisesti ja kirjallinen opinnäytetyöni on jaettu kyseisen seitsemän vaiheen (sitoutuminen, analysointi, tutkinta, haudonta, työstäminen, arviointi) mukaan. Tämän lisäksi käsittelen työssäni tuntemuksiani ja ajatuksiani työskennellessä pukusuunnittelijana ja kasvuani opinnäytetyöprosessissa.
Pukusuunnittelun lähtökohtana toimii näytelmän käsikirjoitus ja ohjaajan näkemys minimalistisesta tyylisuunnasta. Puvustuksen suunnitteluun sain vapaat kädet, joka antoi mielekkään haasteen löytää tyylisuunta analysoinnin kautta. Lisäksi näytelmän aikaan sitomattomuus, näytelmän teema sekä realismin sekoittuminen surrealismiin antoi mielenkiintoisen lähtökohdan suunnittelulle.
Onnistuin luomaan puvustuksen joka on juuri tähän näytelmään sopiva. Itse puku-suunnittelu ja puvustuksen teko ei tuntunut haasteelliselta, vaan kaikki sujui hyvin ja aikataulussa. Suurimpana työn tuloksena koen ammatillisen kasvuni prosessin myötä, joka on vahvistanut ammatillista identiteettiäni ja suuntaani valmistumisen jälkeen.