Harjoittelun vaikutus kotipalvelun asiakkaan fyysiseen toimintakykyyn

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia liikuntaharjoittelun vaikutusta kotipalvelun asiakkaiden fyysiseen toimintakykyyn. Tavoitteenamme on selvittää, onko fysioterapeutin ohjaama voima- ja tasapainoharjoittelu tehokkaampaa kuin itsenäisesti suoritettu kotiharjoittelu. Opinnäyteyömme on satunnaistettu interventiotutkimus. Teemme yhteistyötä Kansanterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus- ja kehittämiseskus Palmenian kanssa, jotka toteuttavat Ikihyvä Päijät-Häme tutkimus- ja kehittämishanketta. Tässä työssä vertaamme alku- ja loppumittauksen välistä muutosta fyysisessä toimintakyvyssä kolmen eri ryhmän välillä kahdella mittarilla. Tutkimuksen interventio kestää kolme kuukautta. Tutkittavat (N=43) ovat yli 70-vuotiaita kotipalvelun asiakkaita. Tutkittavat on jaettu voima- ja tasapainoharjoitteluryhmään, kotivoimisteluryhmään ja verrokkiryhmään. Mittareina käytämme TOIMIVA -testistön tuolista ylösnousutestiä sekä Short Physical Performance Battery -testistöä (SPPB). Tuloksista käy ilmi, että voima- ja tasapainoharjoitteluryhmällä fyysinen toimin-takyky on lisääntynyt tilastollisesti merkitsevästi SPPB-mittarilla. Muilla ryhmillä merkitsevää muutosta ei ole tällä mittarilla tapahtunut. TOIMIVA-testistön tuolista ylösnousussa merkitsevä muutos on tapahtunut vain verrokkiryhmällä. Tutkimustulokset vahvistavat jo olemassa olevaa tietoa, että tehokas ja säännöllinen voima- ja tasapainoharjoittelu lisää merkittävästi fyysistä toimintakykyä. Kotiharjoittelu ei toiminut tässä tutkimuksessa toteutetulla tavalla. Osa kotiharjoitteluryhmästä ei harjoitellut ollenkaan, joten saadut tulokset eivät ole luotettavia. Kotivoimistelua olisi kuitenkin tulevaisuutta ajatellen syytä vielä tutkia ja kehittää, koska usein se on ikääntyneille helpoimmin toteutettava harjoittelumuoto.

The purpose of this thesis is to study the effect of exercise training on the physical function of the elderly in community-dwelling. Our goal is to examine if power and balance training instructed by a physiotherapist is more effective compared to independent home-exercise. This thesis is a randomized intervention study. We cooperate with National Public Health Institute and Palmenia Centre for Continuing Education (University of Helsinki). Together they carry out Ikihyvä Päijät-Häme Study and Development -project. In this thesis we compare the change in the physical function between measurements in the beginning and at the end of the study. We compare the results of three different groups. The intervention takes three months. There are 43 participants altogether. They are over 70-year-old people in community dwelling. Participants have been randomized into a power- and balance training group, a home exercise group and a control group. The measures used are Short Physical Performance Battery (SPPB) and chair-rise from TOIMIVA -tests. According to the results, the physical function increased significantly in the power and balance group when measured with SPPB. There was no significant change in the results of the other two groups according to SPPB. Chair-rise time improved significantly only in the control group. The results support the existing knowledge about the positive effects of intensive power and balance exercise on the physical function. Home exercise didn't work out as planned. Some of the home exercise participants didn't train at all, so the results aren't reliable. However, there is a need for further study and development as to home exercise. It is often the easiest way for the elderly to exercise.