Flexi-Bar-harjoittelu

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on testata uuden harjoitteluvälineen, Flexi-Barin, merkitystä lantionpohjan lihasten maksimi-, nopeus- ja kestävyysvoimaan ja näin ollen löytää uusi harjoitteluväline lantionpohjan lihasten harjoittamiseen. Tarkoituksena on selvittää, miten lantionpohjan lihasten maksimi-, nopeus- ja kestävyysvoimat muuttuvat kahdeksan viikon Flexi-Bar-harjoittelun aikana. Syvien lihasten aktivointiin ja stabiloivaan vaikutukseen kiinnitetään terapeuttisessa harjoittelussa nykyisin erityistä huomiota. Flexi-Bar on uusi harjoitteluväline ja sen väitetään vaikuttavan lantionpohjan lihaksiin. Sitä ei ole aiemmin tutkittu ja siksi opinnäytetyö on pilottitutkimus. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsitellään lantionpohjan anatomiaa ja fysiologiaa, lantionpohjan toimintahäiriöitä, lantionpohjan lihasten harjoittelumenetelmiä sekä värähtelyharjoittelua. Jotta fysioterapeutti voi ymmärtää lantionpohjan kuntoutuksen periaatteet, on ymmärrettävä toimintahäiriöiden patofysiologia. Opinnäytetyö on määrällinen tutkimus. Tutkimuksen kahdeksan viikon mittaiselle Flexi-Bar-harjoittelujaksolle osallistui kuusi 45-54-vuotiasta naista. Mittausaineisto kerättiin biopalaute-EMG:llä (FemiScan™) harjoittelujakson alussa ja lopussa. Lisäksi tutkimukseen kuului alku- ja loppukyselyt sekä harjoittelupäiväkirjan täyttäminen. Alku- ja loppumittausten keskiarvoja verrattiin ja muutos laskettiin prosentuaalisena. Tilastollinen vertailu toteutettiin t-testiä käyttämällä. Tulosten mukaan näyttäisi siltä, että Flexi-Bar-harjoittelu on mahdollisesti lantionpohjan lihasten voimaa lisäävä harjoittelumuoto. Parannukset voimaominaisuuksissa olivat suhteellisesti samankaltaisia. Maksimivoiman suhteellinen parannus oli 29 %, nopeus- ja kestävyysvoiman 31 %. Tästä syystä ei ole mahdollista sanoa, mihin mitatuista voimaominaisuuksista Flexi-Bar erityisesti vaikuttaa. Jatkossa olisi mielenkiintoista toistaa sama tutkimus suuremmalla otoksella.

The aim of this Bachelor's thesis is to test the impact of a new piece of training equipment, Flexi-Bar, on the maximum strength, strength speed, and strength endurance of the pelvic floor muscles and to find a new piece of equipment to train pelvic floor muscle. The aim is to determine, how the maximum strength, strength speed, and strength endurance of the pelvic floor muscles develop during eight weeks of training with the Flexi-Bar. Particular attention is paid to the activation and stabilizing effect of the core muscles in therapeutic training. The Flexi-Bar is a new piece of training equipment and it is said to have an impact on the pelvic floor muscles. It has not been previously tested, which makes this thesis a pilot study. The theoretical part of the thesis deals with the anatomy and physiology of the pelvic floor, pelvic floor dysfunctions, training methods and vibration training. In order for the physiotherapist to understand the principles of pelvic floor training, it is important to understand the pathophysiology of the dysfunctions. The thesis is a quantitative study. Six women between the ages of 45 to 54 took part in the eight-week training period using the Flexi-Bar. The data was collected using the EMG-biofeedback (FemiScan™) at the beginning and end of the training period. The study also included questonaires before and after the training period, as well as training diaries. The average results before and after the training period were compared and percentage of change was calculated. The statistical comparison was done using the t-test. The results show that the Flexi-Bar could be a training method that has a strengthening effect on the pelvic floor muscles. The improvements in the strength qualities were relatively similar. The relative improvements were 29 %, 31 % and 31 % in maximum strength, strength speed and strength endurance, respectively. Therefore, it is not possible to say, on which strength qualities the Flexi-Bar has the most impact. It would be interesting to repeat the study using a larger sample.