Isokinesialaitteella toteutettu polven tekonivelleikkauksen preoperatiivinen fysioterapia
Savinainen, Katri; Zeitlin, Nuppu (2016)
Savinainen, Katri
Zeitlin, Nuppu
Saimaan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605208822
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605208822
Tiivistelmä
Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus ja vuosittain Suomessa tehdään noin 10 000 polven tekonivelleikkausta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten isokinesialaitteella (D-com 600®) toteutettu polven nivelrikon preoperatiivinen fysioterapia vaikuttaa tutkittavan henkilön kipuun, toimintakykyyn ja lihasvoimaan. Yhteistyökumppanina oli yksityinen lappeenrantalainen fysioterapiayritys Fysio-Eskola.
Tutkimukseen osallistui kahdeksan henkilöä, joille oli tehty polven tekonivelen leikkauspäätös. Tutkittavat jakautuivat koe- (n=4) ja kontrolliryhmiin (n=4) sen mukaan, halusivatko he harjoitella isokinesialaitteella. Tutkimuksessa tehtiin molemmille ryhmille alku- ja loppumittaukset. Alaraajojen lihasvoimaa mitattiin isokinesialaitteella, kipua VAS-janalla, subjektiivista toimintakykyä WOMAC-kyselylomakkeella ja objektiivista toimintakykyä toimintakykytesteillä (10m kävely, tuolilta ylösnousu, portaiden ylösnousu ja laskeutuminen). Koeryhmä harjoitteli isokinesialaitteella kaksi kertaa viikossa kahden kuukauden ajan. Kontrolliryhmä jatkoi normaalia elämää.
Koeryhmässä toimintakyky (WOMAC) parani 26,1 % enemmän kuin kontrolliryhmässä. Toimintakykytesteissä koeryhmän 10 m:n kävelynopeus kasvoi 1,9 %, portaiden ylösnousu 2,8 % ja portaiden laskeutuminen 13,7 % enemmän kuin kontrolliryhmässä. Leikattavan alaraajan lihasvoima kasvoi koeryhmässä enemmän kuin kontrolliryhmässä, ojennusvoima 4,3 % ja koukistusvoima 1 %. Kipu lisääntyi koeryhmässä 18,2 % ja kontrolliryhmässä 12,5 %. Tuolilta ylösnousun nopeus kasvoi molemmissa ryhmissä, mutta kontrolliryhmässä kasvu oli 10 % suurempi kuin koeryhmässä. Mikään muutoksista ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p>0,05).
Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä pienen otoskoon vuoksi. Jos tilastollista merkitsevyyttä ei tarkastella, isokinesialaitteella toteutettu harjoittelu paransi toimintakykyä ja alaraajojen lihasvoimaa. Jatkotutkimuksissa isokinesialaitteella toteutettua harjoittelua polven nivelrikkopotilailla voitaisiin tutkia satunnaistetusti suuremmalla otoskoolla, postoperatiivisesti, ohjaamalla vakioidut harjoitteet kontrolliryhmälle sekä huomioimalla etu- ja takareiden välinen lihastasapaino ja sen vaikutus toimintakykyyn.
Tutkimukseen osallistui kahdeksan henkilöä, joille oli tehty polven tekonivelen leikkauspäätös. Tutkittavat jakautuivat koe- (n=4) ja kontrolliryhmiin (n=4) sen mukaan, halusivatko he harjoitella isokinesialaitteella. Tutkimuksessa tehtiin molemmille ryhmille alku- ja loppumittaukset. Alaraajojen lihasvoimaa mitattiin isokinesialaitteella, kipua VAS-janalla, subjektiivista toimintakykyä WOMAC-kyselylomakkeella ja objektiivista toimintakykyä toimintakykytesteillä (10m kävely, tuolilta ylösnousu, portaiden ylösnousu ja laskeutuminen). Koeryhmä harjoitteli isokinesialaitteella kaksi kertaa viikossa kahden kuukauden ajan. Kontrolliryhmä jatkoi normaalia elämää.
Koeryhmässä toimintakyky (WOMAC) parani 26,1 % enemmän kuin kontrolliryhmässä. Toimintakykytesteissä koeryhmän 10 m:n kävelynopeus kasvoi 1,9 %, portaiden ylösnousu 2,8 % ja portaiden laskeutuminen 13,7 % enemmän kuin kontrolliryhmässä. Leikattavan alaraajan lihasvoima kasvoi koeryhmässä enemmän kuin kontrolliryhmässä, ojennusvoima 4,3 % ja koukistusvoima 1 %. Kipu lisääntyi koeryhmässä 18,2 % ja kontrolliryhmässä 12,5 %. Tuolilta ylösnousun nopeus kasvoi molemmissa ryhmissä, mutta kontrolliryhmässä kasvu oli 10 % suurempi kuin koeryhmässä. Mikään muutoksista ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p>0,05).
Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä pienen otoskoon vuoksi. Jos tilastollista merkitsevyyttä ei tarkastella, isokinesialaitteella toteutettu harjoittelu paransi toimintakykyä ja alaraajojen lihasvoimaa. Jatkotutkimuksissa isokinesialaitteella toteutettua harjoittelua polven nivelrikkopotilailla voitaisiin tutkia satunnaistetusti suuremmalla otoskoolla, postoperatiivisesti, ohjaamalla vakioidut harjoitteet kontrolliryhmälle sekä huomioimalla etu- ja takareiden välinen lihastasapaino ja sen vaikutus toimintakykyyn.