Sairaanhoitajien elvytystiedot ja -taidot heidän itsensä arvioimana terveyskeskuksen vuodeosastolla

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin terveyskeskuksen vuodeosastolla työskentelevien sairaanhoitajien elvytystietoja ja -taitoja heidän itsensä arvioimana sekä elvytyskoulutuksen tarpeellisuutta. Opinnäytetyössä käytettiin elvytyksen Käypä hoito -suosituksia sekä vuodelta 2002 että uusia 2005 vuoden suosituksia vertaillen niitä toisiinsa. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää sekä kolmen avoimen kysymyksen osalta sisällönanalyysia. Aineisto kerättiin kolmen eteläsuomalaisen kunnan terveyskeskuksen vuodeosastolta. Aineiston keräämisessä käytettiin strukturoituja kysymyslomakkeita, joissa oli monivalintakysymyksiä ja kolme avointa kysymystä. Sairaanhoitajien tiedoissa oli puutteita sekä aikaisempien (2002) että uusien (2005) Käypä hoito -suositusten tuntemisessa peruselvytyksestä lähtien. Työkokemus vaikutti elvytyssuositusten tuntemiseen positiivisesti, sillä yli kymmenen vuoden työkokemuksen omaavat sairaanhoitajat tunsivat parhaiten Käypä hoito -suositukset. Elvytystaitoja heikentäviksi tekijöiksi vastaajat kokivat puutteellisen koulutuksen työpaikan toimesta sekä omien taitojen unohtumisen. Puolet vastaajista luokitteli tämänhetkiset elvytystaitonsa tyydyttäviksi. Myös taitojen kokemisessa iällä ja työkokemuksella oli merkitystä. Kaikki vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että koulutusta pitäisi olla enemmän ja säännöllisemmin. Eniten koulutusta tarvittiin defibrilloinnissa, intuboinnissa ja elvytyslääkkeiden käytössä. Opinnäytetyön tuloksista on apua sairaanhoitajille yksityishenkilöinä oman tieto-taidon kartoittamiseen sekä työnantajille koulutustarpeen arvioimiseen.

The purpose of this thesis is to find out how the nurses who work on the wards of health care centres, asses their skills and knowledge regarding resuscitation and the need for resuscitation training. Both recommendations from the year 2002 and the new resuscitation guidelines (2005) are used in this work comparing them with each other. The study method used is mainly qvantitative and content analyzing is used in three open questions. The data were collected from the health care wards in southern Finland. The material used in this study was collected using structured ques-tionnaires which contained multiple choice questions. There were also three open questions in the questionnaire. The results show that there were defaults in the knowledge of both the resuscitation recommendations starting from the basic life support. The work experience had a positive effect on the knowledge of the resuscitation guidelines. The nurses who had over ten years' experience in nursing had the best knowledge of the resuscitation guidelines. Insufficient resuscitation training and forgetting skills had negative effects on resuscitation skills. 50 per cent of nurses considered their resuscitation skills satisfying. Age and work experience had a positive impact on nurseś feeling of their own resuscitation skills. Most of the nurses felt a need for more training of resuscitation skills. All nurses agreed on the need for more and regular training of resuscitation. Nurses needed more training in defibrillation, intubation and the use of resuscitation medicine. The results of this thesis can help nurses recognize their own knowledge and skills regarding resuscitation. It can also help employers organize sufficient training.