Interventioesimerkkejä muistisairaan toimintakyvyn ja puolison jaksamisen edistämiseksi - kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää kirjallisuudesta esimerkkejä interventioista, joiden avulla keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavan henkilön toimintakykyä voitaisiin parantaa tai ylläpitää sekä esimerkkejä interventioista, joiden avulla muistisairaan puolison jaksamista voitaisiin edistää, jotta kotona asuminen onnistuisi yhdessä entistä pidempään muistisairaudesta huolimatta. Lääkehoito rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.

Kirjallisuudesta löytyneiden erilaisten liikuntainterventioiden avulla muistisairaan fyysistä toimintakykyä voitiin edistää ja samalla voitiin vaikuttaa myös kaatumistaipumukseen. Kaatuilu oli todettu erääksi laukaisevaksi tekijäksi laitoshoitoon joutumiselle. Liikunnan vaikuttavuuden kesto oli kirjallisuuden esimerkkien mukaan vain alle kaksi vuotta, joka tuntuu mitättömältä ajalta, jos muistisairas elää vielä yli 10 vuotta. Muistisairaan käytöshäiriöihin voitiin vaikuttaa musiikkiterapian, toimintaterapian, puutarhaterapian, eläinterapian ja esim. Paro-hyljerobotin avulla. Keskeinen rooli on myös henkilökeskeisellä (person centred care) hoitotavalla. Erilasten terapioiden hyödynnettävyys erityisesti muistisairauden vaikeassa vaiheessa jää epäselväksi, koska erilaisia interventiotutkimuksia, jotka olisivat koskeneet yksinomaan vaikeaa vaihetta sairastavia, ei löytynyt.

Omaisen kuormittuneisuuteen voitiin vaikuttaa lievästi jakamalla puolisolle tietoa muistisairauksista, sairauden etenemisestä, hoidoista yms., mutta tiedon jakaminen ei saanut olla passiivista, vaan tiedon jakamiseen tuli yhdistyä erilaisten rentoutumiskeinojen, ongelmanratkaisutaitojen ja kommunikaatiotaitojen opettelua, vertaistukea yms. Erilaisten omaisille tarkoitettujen interventioiden vertailtavuutta vaikeutti tutkimuksissa käytettyjen mittareiden laaja kirjo.

Opinnäytetyö toi lisänäkemystä lääkkeettömien hoitokeinojen vaikuttavuudesta liittyen muistisairaan toimintakykyyn ja hänen puolisonsa jaksamiseen, mutta työn tuloksena ei löydetty konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla muistisairaan ja hänen puolisonsa yhdessä asumista olisi voitu edistää.

Panostuksia muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja lääkehoidon kehitykseen tulee jatkaa. Pariskunnille sopivien asumismallien tarjontaa, jos toinen sairastaa etenevää muistisairautta, tulisi kehittää.

The aim of the study was to find out interventions from the literature to maintain the capabilities of daily activities when the person is suffering from dementia, especially the moderate or severe stage of the illness. In addition, the aim of the research was to find out interventions to relieve the burden of the spouse.

Based on the literature, it seems, as if the different kind of physical exercise interventions performed with a high intensity, occupational therapy, music therapy, gardening or wandering therapy and animal therapy or Paro-robotic therapy may improve the life of the person living with dementia. However, although the exercise interventions were effective, the significance from the person´s point of view living with the dementia seemed to be insignificant, because the impact lasted less than two years and the person can still live with the illness over ten years. Person-centred care also seemed to be effective and it can improve the quality of life also when the person is living in the late-stage of dementia.

The burden felt by the spouse could be relieved by different kind of interventions, targeted to give information about the illness. However, it was more important to give the spouse different kind of coping strategies e.g. relaxation strategies, communication training etc. and ideas how to go on with your life.

All the efforts to prevent dementia and the investments on drug development should be continued. In addition, the development of different kind of living opportunities for couples when the spouse is suffering from dementia should be improved.