VIRVE-viranomaisradioverkon käyttö sairaankuljetuksessa Hämeen hätäkeskuksen alueella

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee VIRVE- viranomaisradioverkon käyttöä Hämeen hätäkeskuksen alueen ambulansseissa. Tarkoituksena on selvittää VIRVEn käyttöön vaikuttavia tekijöitä VIRVEn käyttäjiltä itseltään. Tähän tutkimukseen osallistuneet tahot työskentelevät Hämeen hätäkeskuksen alueella ambulansseissa niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Opinnäytetyön tuloksia on tarkoitus käyttää VIRVEn koulutuksen kehittämiseen ja erilaisten epäkohtien parantamiseen. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimuksella. Aineisto kerättiin Webropol-ohjelman avulla tehdyllä kyselylomakkeella internetin kautta. Kyselylomake lähetettiin kaikille Hämeen hätäkeskuksen alueella toimiville ensihoitopalveluja tarjoaville yrityksille ja pelastuslaitoksille. Vastauksia tuli määräaikaan mennessä 41 kappaletta. Kahdelta yksityiseltä toimijalta ei saatu vastausta. Yksi ensihoitopalveluita tarjoava taho vastasi sähköpostitse, ettei heillä ole VIRVE käytössä. Kyselylomakkeessa käytettiin sekä avo- että monivalintakysymyksiä. Tutkimukseeni vastanneiden keski-ikä oli 30-39 vuotta. Tutkimuksen tulosten mukaan vastaajat olivat yhtä mieltä VIRVE- viranomaisradioverkon tarpeellisuudesta, mutta moittivat koulutuksen laatua ja saatavuutta. Huonoina puolina pidettiin yleisesti myös VIRVEn toimivuutta suuronnettomuusharjoituksissa. Myös VIRVEn kokoa moitittiin. Vastaajien mielestä VIRVEssä on liikaa pieniä nappuloita sekä liikaa puheryhmiä. Hyviä puolia VIRVE- viranomaisradioverkolla on muun muassa suojattu yhteys, helppo yhteydenpito muihin viranomaisiin ja työpariin. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että eniten kehitettävää on VIRVEn koulutuksessa. Hyviä puolia olivat yhteydenpidon helppous sekä helppo käytettävyys.

This study explores the usage of the authority radio network VIRVE in ambulances in the area of the Emergency Responce Centre (ERC) of Häme. The aim is to define factors affecting the usage of VIRVE as experienced by its users. The respondents of this study work as emergency medical technicians in both public and private sectors in the ERC area of Häme. The results of the analysis will be used for developing the training of VIRVE and improving some of its deficiencies. The research method in my thesis was a quantitative one; a questionnaire was sent to all companies providing emergency medical services and to rescue departments in the Häme region. The questionnaire was created with the Webropol programme and sent via the Internet. By the appointed time, I had received 41 replies. Two private companies did not reply and one company providing emergency medical services replied by e-mail that they do not use the VIRVE network. The questionnaire contained both free response and multiple choice questions. The average age of the respondents was between 30-39 years. The results of my research were following: the respondents were unanimous about the necessity of the VIRVE network, but found faults in the quality and availability of training. Also the functionality of VIRVE in disaster drills was criticized. Furthermore, the respondents complained about the size of the VIRVE phone; it has too many small buttons and call groups. Positive aspects of the VIRVE network were among other things its protected connection and easiness of communication with the partner and other authorities. All in all, from the results can be concluded that it is the VIRVE network training that needs the most development. Positive aspects of the VIRVE network were the easiness of communication and its usability.