Päätöksentekoprosessin ja Käypä hoito-suosituksen vaikutus sairaanhoitajien koettuihin elvytysvalmiuksiin

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin päätöksentekoprosessin ja elvytyksen Käypä hoito- suosituksen (2005) vaikutusta sairaanhoitajien koettuihin elvytysvalmiuksiin. Opinnäytetyössä tutkittiin myös sairaanhoitajien elvytystietoja. Tutkittavana oli lisäksi elvytystä koskeva sairaanhoitajien päätöksentekoprosessin muoto. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista, eli määrällistä tutkimusmenetelmää sekä yhden avoimen kysymyksen osalta sisällönanalyysia. Aineisto kerättiin Päijät-Hämeen keskussairaalan seitsemältä eri erikoissairaanhoidon somaattiselta osastolta. Aineiston keräämisessä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta, jossa oli monivalintakysymyksiä ja yksi avoin kysymys. Sairaanhoitajat käyttivät oman arvionsa mukaan kuvitteellisessa elvytystilanteessa intuitiivista päätöksentekoprosessia, vaikkakin tutkimuksessa selviää, että suuri osa elvytystilanteeseen liittyvästä päätöksenteosta perustuu analyyttiseen ajatteluprosessiin. Työkokemuksella ei ollut vaikutusta ajatteluprosessin muotoon. Elvytyksen Käypä hoito-suosituksen (2005) tuntemisessa esiintyi heikkouksia mutta sairaanhoitajat kokivat suosituksen elvytysvalmiuksia parantavana tekijänä. Sairaanhoitajien elvytystiedoissa oli puutteita, erityisesti hengityksen turvaamisessa. Sairaanhoitajat kokivat elvytysvalmiutensa enimmäkseen hyviksi. Elvytyskoulutusta toivottiin järjestettävän enemmän ja sopivaksi koettiin puolen vuoden välein tapahtuva elvytyskoulutus. Opinnäytetyön tuloksia voi käyttää hyödyksi elvytyskoulutusta suunnitellessa, sekä apuna sairaanhoitajille yksityishenkilöinä omien elvytysvalmiuksien kartoittamiseen. Työnantaja voi käyttää opinnäytetyötä pohjana elvytysvalmiuksiin liittyvän koulutustarpeen arviointiin.

The purpose of this thesis is to find out how the decision making process and Resuscitation Guidelines (2005) affect nurses' experience of their resuscitation ability. The thesis also studies the resuscitation knowledge of nurses. In addition the form of the decision making process in an imagenary resuscitation situation was studied. The study method is mainly quantitative and content analysis is used in one open question. The data was collected from seven different special health care wards in Päijät-Häme central hospital. The material used in this study was collected BY using a structured questionnaire which contained multiple choise questions and one open question. The results show that nurses estimate that they use intuitive decision making process, though the study shows that most decisions linked to the resuscitation situation are based on analytic decision making process. Work experience had no effect on the form of the decision making in this study. The results show that there are deficiencies in the knowledge of resuscitaion Guidelines (2005), however the guideline was experienced to improve resuscitation abilities among nursess. The nurses have deficiencies when it comes to resuscitation knowledge, especially in airway securing. Nurses experienced their resuscitation abilities to be mostly good but they still feel a need for more training of resuscitation skills. The desired adequite time gap was once every half year. The results of this thesis can be used in planning resuscitation training and it can help nurses recognize their own resuscitation abilities. Employers can use this thesis in evaluation of sufficient resuscitation training.