Hyvän kotiuttamisen laatukriteerien toteutuminen hoitotyössä Asikkalan kunnassa

Abstract

Asikkalan kunta oli mukana vuosina 1998-1999 Lasso-projektissa, jossa oli tarkoitus kehittää vanhusten koti- ja asumispalvelujen laatua. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi havaittiin vanhuspotilaan onnistunut kotiuttaminen vuodeosastolta kotihoitoon. Lassoprojektissa laadittiin laatutyönä kotiuttamisen laatukriteerit ja kotiuttamisen tarkistuslista, joiden oli tarkoitus toimia hoitohenkilökunnan työvälineinä. Samalla luotiin vuodeosaston ja kotihoidon välille yhteisiä käytäntöjä, miten vanhuspotilas tulisi kotiuttaa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Asikkalan kunnan kotiuttamisen laatukriteerien toteutumista käytännönhoitotyössä, potilaan kotiutuessa vuodeosastolta kotihoitoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää toteutuvatko Lasso-projektissa laatutyönä laaditut kotiuttamisen laatukriteerit tällä hetkellä kotiuttamistilanteissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli ohjata työyhteisöjä onnistuneisiin kotiuttamisiin ja muistuttaa laatukriteerien käytöstä käytännön hoitotyössä. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä ja aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli myös kaksi avointa kysymystä. Tutkimus toteutettiin Asikkalan kunnan terveyskeskuksen vuodeosastolla ja kotihoidossa. Vastaajina olivat vakituisessa työsuhteessa olevat tai yli puolivuotta määräaikaisessa työsuhteessa työskennelleet lääkärit, sairaanhoitajat, perus- ja lähihoitajat. Kyselylomakkeita jätettiin vastattaviksi 60 kappaletta ja vastuksia saatiin 38 kappaletta. Tutkimusaineiston strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS analyysi menetelmällä ja avoimet kysymykset analysoitiin laskemalla yhteen eri vastaukset, jolloin saatiin selville vastaajien mielipiteet. Tutkimustuloksen perusteella voidaan todeta kotiuttamisen laatukriteerien toteutuvan pääsääntöisesti käytännön hoitotyössä, vaikka yli puolet vastanneita ei tienneet kotiuttamisen laatukriteereistä. Tutkimuksen mukaan kotiuttamiseen vaikuttavat pääasiassa samat tekijät kuin kotiuttamisen laatukriteereissäkin mainitaan. Jatkotutkimuksena tämän tutkimuksen pohjalta voisi tutkia kotiuttamisen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä vanhusten ja omaisten näkökulmasta. Selvittää hoitoneuvottelussa sovittujen asioiden toteutumista potilaan näkökulmasta. Kotiuttamisen onnistumisten ja epäonnistumisten, sekä niihin johtavien syiden tutkiminen sekä eri organisaatioiden välisen tiedon kulun ja siihen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen.

The municipality of Asikkala participated in the Lasso-project during the years 1998-1999. The goal of the project was to improve the assessment quality of home care and living services for the elderly. It was discovered that the most urgent point for development was the successful of the elderly patients from the hospital to home health care. Quality criteria's for discharging patient's were drawn up along with a checklist to be used as a tool in assisting the hospital staff with discharging patients. At the same time, mutual guidelines were drawn up on discharging the elderly that is to be followed by the geriatric ward and the home health care system. The purpose of thesis was to discover how the health care system in the Asikkala municipality implements quality criteria's when discharging patients in practical health care, from the geriatric unit to home health care. The purpose of the survey was to find out how the qualification criteria's for the dischargements that had been developed in the Lasso-project were being fulfilled at the present when discharging patients. The goal of the thesis was guide the health care staff in discharging successfully and remind them of the use of quality criteria's in practical health care. The survey was conducted quantitatively, a quantity research method, and information was gathered on a structured questionnaire that included two open questions. The survey was carried out in Asikkala Health Care Center geriatric ward and in the home care system. Respondents were doctors, registered nurses and practical nurses that hold either a permanent position or than a six month part-time position. Sixty questionnaires were distributed and thirty-eight were answered. To acquire the respondents opinions, the structured questions in the research material were analysed by the SPSS method and the open questions were analysed by calculating different results together. The survey results found that quality criteria's were carried out when discharging patients in the practical health care even though half of the respondents were not aware of the quality criteria. The study shows that the same active factors are present in the process of discharging that are mentioned in the quality criteria's for discharging. Using the findings of this research, further research can be carried out to evaluate the success of the discharging to home care from the perspectives of the elderly and their relatives. The patient's point of view on the outcome of the care agreed upon in the discharge plans is discussed in the follow up care consultations. Further research can also be done to investigate the reasons and outcomes in successful and non-successful discharges from the hospital, communications between different organizations and the cause of influential factors that effect all outcomes.