Omaishoitajien kokemuksia omaishoitajuudesta
Jäntti, Pia (2016)
Jäntti, Pia
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605239285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605239285
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Kotkan kaupungin omaishoitajien kokemuksia palve-lujen ja avun saannista ja näin saada tietoa omaishoidon tuen kehittämiseksi. Työllä kartoitettiin missä osa alueissa omaishoitajat kokevat tuen ja avun olevan riittäviä ja mihin osa-alueisiin kai-vattaisiin panostusta Kotkan kunnan puolelta. Osa-alueet, joihin kyselyssä keskityttiin, olivat hoito-ja palvelusuunnitelman laadinta, avun- ja tuen saanti sekä omaishoidon henkilökunnan toiminta ja tavoitettavuus. Työssä selvitettiin myös mitä on omaishoito ja etenkin omaishoitajuus.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen kyselytutkimus, jonka avulla saatiin koottua tie-toa suuremmalta ryhmältä. Kysely lähetettiin postitse kaikille omaishoidon tuen piiriin kuuluville omaishoitajille, joita oli 294 kpl. Kyselyn mukana lähetettiin Kotkan kaupungin saatekirje ja kyse-lyt ohjeistettiin lähetettävän takaisin maksatuskuoren kanssa. Palautuneita lomakkeita oli 189 kpl, jotka kaikki hyödynnettiin. Tällöin vastausprosentiksi tässä tutkimuksessa jäi 64 %. Aineisto analysoitiin syöttämällä tiedot valmiiseen Questback-tiedonkeruupohjaan, jonka jälkeen tulokset analysoitiin.
Tutkimuksen perusteella suurin osa omaishoitajista oli puolisoaan tai kumppaniaan hoitavia nai-sia, jotka asuivat samassa taloudessa hoidettavan kanssa. Ikäryhmältään omaishoitajat ja hoi-dettavat sijoittuivat yli 65 vuoden ikään ja olivat saaneet omaishoidon tukea 1 -5 vuoden ajan (59 %). Suurimpia hoidon tarpeeseen johtaneita syitä olivat muistisairaus (46 %) sekä fyysisen toi-mintakyvyn heikkous (45 %). Kyselyn mukaan suurimmalla osalla hoitaminen/avustaminen on ollut ympärivuorokautista hoitoa. Jopa 64 % ei ollut käyttänyt lomia, ja suurimpana syynä oli ollut, etteivät omaishoitajat kokeneet vapaita tarpeelliseksi ja joissakin vastauksissa kävi ilmi omaisen apu vapaiden järjestämisessä. Enemmistö vastaajista 46 % oli Karhulan alueelta ja loput tasaisesti Länsi-Kotkan sekä Kotkansaaren alueilta. Kyselyssä tiedusteltiin eri tavoin tyyty-väisyyttä palveluihin, palveluohjaajaan, tukitiimiin sekä avun ja tuen riittävyyteen. Kokonaisuute-na suurin osa omaishoitajista koki tuen ja avun olevan riittävää ja olivat tyytyväisiä palveluihin. Joissakin vastauksissa toivottiin enemmän yhteydenpitoa asiakkaaseen ja koettiin tärkeäksi se, että tukea ja apua saa aina tarvittaessa. 75 % vastaajista koki fyysisen toimintakykynsä olevan tyydyttäviä ja jopa 28 % sen huonontuneen viimeisen vuoden aikana. Psyykkinen vointi koettiin tyydyttävän tai hyvänä.
Kehittämisehdotuksiksi tämän työn pohjalta nousi uusien keinojen etsiminen, joilla omaishoitajia voitaisiin kannustaa vapaiden käytössä. Kotkan kaupungin olisi hyvä tehostaa yhteydenpitoa asiakkaaseen suoraan sekä omaishoitajien fyysisen toimintakyvyn ennallaan säilyttämiseksi voisi miettiä lisäkeinoja.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen kyselytutkimus, jonka avulla saatiin koottua tie-toa suuremmalta ryhmältä. Kysely lähetettiin postitse kaikille omaishoidon tuen piiriin kuuluville omaishoitajille, joita oli 294 kpl. Kyselyn mukana lähetettiin Kotkan kaupungin saatekirje ja kyse-lyt ohjeistettiin lähetettävän takaisin maksatuskuoren kanssa. Palautuneita lomakkeita oli 189 kpl, jotka kaikki hyödynnettiin. Tällöin vastausprosentiksi tässä tutkimuksessa jäi 64 %. Aineisto analysoitiin syöttämällä tiedot valmiiseen Questback-tiedonkeruupohjaan, jonka jälkeen tulokset analysoitiin.
Tutkimuksen perusteella suurin osa omaishoitajista oli puolisoaan tai kumppaniaan hoitavia nai-sia, jotka asuivat samassa taloudessa hoidettavan kanssa. Ikäryhmältään omaishoitajat ja hoi-dettavat sijoittuivat yli 65 vuoden ikään ja olivat saaneet omaishoidon tukea 1 -5 vuoden ajan (59 %). Suurimpia hoidon tarpeeseen johtaneita syitä olivat muistisairaus (46 %) sekä fyysisen toi-mintakyvyn heikkous (45 %). Kyselyn mukaan suurimmalla osalla hoitaminen/avustaminen on ollut ympärivuorokautista hoitoa. Jopa 64 % ei ollut käyttänyt lomia, ja suurimpana syynä oli ollut, etteivät omaishoitajat kokeneet vapaita tarpeelliseksi ja joissakin vastauksissa kävi ilmi omaisen apu vapaiden järjestämisessä. Enemmistö vastaajista 46 % oli Karhulan alueelta ja loput tasaisesti Länsi-Kotkan sekä Kotkansaaren alueilta. Kyselyssä tiedusteltiin eri tavoin tyyty-väisyyttä palveluihin, palveluohjaajaan, tukitiimiin sekä avun ja tuen riittävyyteen. Kokonaisuute-na suurin osa omaishoitajista koki tuen ja avun olevan riittävää ja olivat tyytyväisiä palveluihin. Joissakin vastauksissa toivottiin enemmän yhteydenpitoa asiakkaaseen ja koettiin tärkeäksi se, että tukea ja apua saa aina tarvittaessa. 75 % vastaajista koki fyysisen toimintakykynsä olevan tyydyttäviä ja jopa 28 % sen huonontuneen viimeisen vuoden aikana. Psyykkinen vointi koettiin tyydyttävän tai hyvänä.
Kehittämisehdotuksiksi tämän työn pohjalta nousi uusien keinojen etsiminen, joilla omaishoitajia voitaisiin kannustaa vapaiden käytössä. Kotkan kaupungin olisi hyvä tehostaa yhteydenpitoa asiakkaaseen suoraan sekä omaishoitajien fyysisen toimintakyvyn ennallaan säilyttämiseksi voisi miettiä lisäkeinoja.