Näkökulmia seksuaaliseen hyvinvointiin : - kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kinnunen, Essi (2016)
Kinnunen, Essi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605168127
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605168127
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tutkimustietoon perustuen, mitkä tekijät vaikuttavat yksilön seksuaaliseen hyvinvointiin ja miten. Tavoitteena oli koostaa mahdollisimman monipuolinen käsitys yksilön seksuaaliseen hyvinvoinnin osa-alueista ja tuottaa näiden tietojen pohjalta mind map, jota voidaan käyttää seksuaalisen hyvinvoinnin tukemisen apuvälineenä erilaisissa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Aineisto koostui 11 vuosina 2005–2015 julkaistusta seksuaalista hyvinvointia käsittelevästä tutkimusartikkelista. Aineisto kerättiin eksplisiittisesti ja analysoitiin sisällön analyysin avulla.
Kirjallisuuskatsauksessa analysoidun aineiston perusteella keskeisesti yksilön seksuaaliseen hyvinvointiin näyttäisivät vaikuttavan ikä, sukupuoli, yksilön käsitys itsestä, koettu terveydentila, fyysiset ja psyykkiset seksuaalisen toiminnanhäiriöt, koettu seksuaalinen kaltoinkohtelu, suhteen laatu ja kesto, suhteen positiiviset ulottuvuudet, seksuaalisten kohtaamisten määrä ja seksiin käytetty aika sekä uskomukset, arvot ja asenteet.
Näistä tekijöistä voitiin muodostaa kolme laajempaa seksuaalisen hyvinvoinnin osa-aluetta, joita ovat yksilöön liittyvät seksuaalisen hyvinvoinnin tekijät, suhteisiin liittyvät seksuaalisen hyvinvoinnin tekijät sekä seksuaaliseen hyvinvointiin vaikuttavat kulttuuriset tekijät. Vaikka edellä mainitulla tekijöillä ja seksuaalisella hyvinvoinnilla oli selkeitä yhteyksiä, osoitti aineisto seksuaalinen hyvinvoinnin olevan myös hyvin yksilöllinen, monimuotoinen ja joustava.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perustella näyttääkin siltä, että voidakseen edistää yksilön seksuaalista hyvinvointia, ammattilaisen on oltava tietoinen yleisesti seksuaaliseen hyvinvointiin vaikuttavista seikoista, mutta samalla ymmärtää, että näiden tekijöiden merkitys voi suuresti vaihdella yksilöiden välillä.
Opinnäytetyön tulokset auttavat luomaan laaja-alaista käsitystä yksilön seksuaaliseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tulosten pohjalta koottua mind mappia voidaankin hyödyntää keskustelun apuvälineenä erilaisessa sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä.
Seksuaalisen hyvinvoinnin käsite vaatii jatkossa vielä laajempaa ja nykyistä monipuolisempaa määrittelyä perustutkimuksen keinoin. Jatkossa olisi myös perusteltua selvittää sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisten käsityksiä seksuaalisuudesta ja seksuaalisen hyvinvoinnin tukemisesta työssään. Asiakasnäkökulmasta olisi mielenkiintoista tutkia seksuaalista hyvinvointia suomalaisen tutkimusaineiston valossa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Aineisto koostui 11 vuosina 2005–2015 julkaistusta seksuaalista hyvinvointia käsittelevästä tutkimusartikkelista. Aineisto kerättiin eksplisiittisesti ja analysoitiin sisällön analyysin avulla.
Kirjallisuuskatsauksessa analysoidun aineiston perusteella keskeisesti yksilön seksuaaliseen hyvinvointiin näyttäisivät vaikuttavan ikä, sukupuoli, yksilön käsitys itsestä, koettu terveydentila, fyysiset ja psyykkiset seksuaalisen toiminnanhäiriöt, koettu seksuaalinen kaltoinkohtelu, suhteen laatu ja kesto, suhteen positiiviset ulottuvuudet, seksuaalisten kohtaamisten määrä ja seksiin käytetty aika sekä uskomukset, arvot ja asenteet.
Näistä tekijöistä voitiin muodostaa kolme laajempaa seksuaalisen hyvinvoinnin osa-aluetta, joita ovat yksilöön liittyvät seksuaalisen hyvinvoinnin tekijät, suhteisiin liittyvät seksuaalisen hyvinvoinnin tekijät sekä seksuaaliseen hyvinvointiin vaikuttavat kulttuuriset tekijät. Vaikka edellä mainitulla tekijöillä ja seksuaalisella hyvinvoinnilla oli selkeitä yhteyksiä, osoitti aineisto seksuaalinen hyvinvoinnin olevan myös hyvin yksilöllinen, monimuotoinen ja joustava.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perustella näyttääkin siltä, että voidakseen edistää yksilön seksuaalista hyvinvointia, ammattilaisen on oltava tietoinen yleisesti seksuaaliseen hyvinvointiin vaikuttavista seikoista, mutta samalla ymmärtää, että näiden tekijöiden merkitys voi suuresti vaihdella yksilöiden välillä.
Opinnäytetyön tulokset auttavat luomaan laaja-alaista käsitystä yksilön seksuaaliseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tulosten pohjalta koottua mind mappia voidaankin hyödyntää keskustelun apuvälineenä erilaisessa sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä.
Seksuaalisen hyvinvoinnin käsite vaatii jatkossa vielä laajempaa ja nykyistä monipuolisempaa määrittelyä perustutkimuksen keinoin. Jatkossa olisi myös perusteltua selvittää sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisten käsityksiä seksuaalisuudesta ja seksuaalisen hyvinvoinnin tukemisesta työssään. Asiakasnäkökulmasta olisi mielenkiintoista tutkia seksuaalista hyvinvointia suomalaisen tutkimusaineiston valossa.