Näkökulmia seksuaaliseen hyvinvointiin : - kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tutkimustietoon perustuen, mitkä tekijät vaikuttavat yksilön seksuaaliseen hyvinvointiin ja miten. Tavoitteena oli koostaa mahdollisimman monipuolinen käsitys yksilön seksuaaliseen hyvinvoinnin osa-alueista ja tuottaa näiden tietojen pohjalta mind map, jota voidaan käyttää seksuaalisen hyvinvoinnin tukemisen apuvälineenä erilaisissa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Aineisto koostui 11 vuosina 2005–2015 julkaistusta seksuaalista hyvinvointia käsittelevästä tutkimusartikkelista. Aineisto kerättiin eksplisiittisesti ja analysoitiin sisällön analyysin avulla.

Kirjallisuuskatsauksessa analysoidun aineiston perusteella keskeisesti yksilön seksuaaliseen hyvinvointiin näyttäisivät vaikuttavan ikä, sukupuoli, yksilön käsitys itsestä, koettu terveydentila, fyysiset ja psyykkiset seksuaalisen toiminnanhäiriöt, koettu seksuaalinen kaltoinkohtelu, suhteen laatu ja kesto, suhteen positiiviset ulottuvuudet, seksuaalisten kohtaamisten määrä ja seksiin käytetty aika sekä uskomukset, arvot ja asenteet.

Näistä tekijöistä voitiin muodostaa kolme laajempaa seksuaalisen hyvinvoinnin osa-aluetta, joita ovat yksilöön liittyvät seksuaalisen hyvinvoinnin tekijät, suhteisiin liittyvät seksuaalisen hyvinvoinnin tekijät sekä seksuaaliseen hyvinvointiin vaikuttavat kulttuuriset tekijät. Vaikka edellä mainitulla tekijöillä ja seksuaalisella hyvinvoinnilla oli selkeitä yhteyksiä, osoitti aineisto seksuaalinen hyvinvoinnin olevan myös hyvin yksilöllinen, monimuotoinen ja joustava.

Kirjallisuuskatsauksen tulosten perustella näyttääkin siltä, että voidakseen edistää yksilön seksuaalista hyvinvointia, ammattilaisen on oltava tietoinen yleisesti seksuaaliseen hyvinvointiin vaikuttavista seikoista, mutta samalla ymmärtää, että näiden tekijöiden merkitys voi suuresti vaihdella yksilöiden välillä.

Opinnäytetyön tulokset auttavat luomaan laaja-alaista käsitystä yksilön seksuaaliseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tulosten pohjalta koottua mind mappia voidaankin hyödyntää keskustelun apuvälineenä erilaisessa sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä.

Seksuaalisen hyvinvoinnin käsite vaatii jatkossa vielä laajempaa ja nykyistä monipuolisempaa määrittelyä perustutkimuksen keinoin. Jatkossa olisi myös perusteltua selvittää sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisten käsityksiä seksuaalisuudesta ja seksuaalisen hyvinvoinnin tukemisesta työssään. Asiakasnäkökulmasta olisi mielenkiintoista tutkia seksuaalista hyvinvointia suomalaisen tutkimusaineiston valossa.

Perspectives on Sexual Well-Being – Narrative Literature Review

The intention of this thesis was to describe which factors affect an individual’s sexual well-being based on recent research. The aim was to construct a versatile perception of the factors affecting individual sexual well-being and based on this information produce a mind map which can be used as a tool for promoting sexual well-being in different contexts of social services and health care.

The thesis was carried out by means of narrative literature review. The research material consisted of 11 research reviews dealing with sexual well-being published in the years 2005–2015. The data was collected explicitly and analyzed by inductive content analysis.

Based on the material analyzed in literature review, it seems that the factors essentially affecting the individual’s sexual well-being are age, gender, the individual’s perception of one-self, perceived sexual coercion, perceived health status, sexual dysfunctions, the quality and duration of the relationship, positive aspects of the relationship, sexual frequency, the time used for sex and sexual myths, values and attitudes.

Three wider regions of sexual well-being were formed based on these factors. Those are factors of sexual well-being related to the individual, factors of sexual well-being related to relationships and the cultural aspects affecting the individual’s sexual well-being. Based on the material researched, despite the clear links between sexual well-being and the factors mentioned above, it is also clear that sexual well-being is very personal, multi-dimensional and flexible.

Based on the literature review, it seems that to promote the individual’s sexual well-being professionals should be aware of the factors generally affecting sexual well-being but at the same time understand that the meaning of these factors may tremendously vary between individuals.

The results of this thesis help to create a more comprehensive understanding of the factors affecting sexual well-being. The mind map made based on the results is a helpful tool for conversation of sexual well-being in different contexts of social and health care services.

In the future the concept of sexual well-being still needs to be defined in a broader and more versatile way by means of basic research. It would also be relevant to determine perceptions of sexuality and supporting sexual well-being in the work of social– and healthcare professionals. From the customer point on view it would be interesting to examine sexual well-being in the light of Finnish research data.