Potilaiden hoitoon pääsyn seuranta Kainuun keskussairaalan suuronnettomuusharjoituksessa syksyllä 2015
Limma, Jukka; Hippi, Samuel (2016)
Limma, Jukka
Hippi, Samuel
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605249430
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605249430
Tiivistelmä
Potilaat tulee luokitella kiireellisyysjärjestykseen eli potilaille tehdään triage-luokittelu heidän vammojensa mukaan. Päivystyspoliklinikoilla on yleisimmin käytössä viisiportainen triage-luokittelu A, B, C, D ja E. Tämä viisiportainen triage-luokittelu on käytössä myös Kainuun kes-kussairaalassa. Suuronnettomuuksissa triage-luokittelun tärkeys korostuu, jotta potilaat saavat hoitoa kiireellisyysjärjestyksessä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää potilaiden hoitoon pääsyä Kainuun keskussairaalassa järjestetyssä suuronnettomuusharjoituksessa 8.10.2015. Päivystyspoliklinikoilla on olemassa triage-luokittaiset vasteajat, joiden puitteissa potilaiden on päästävä lääkärin arvioon. Saimme tilaajaltamme opinnäytetyön aiheeksi selvittää nämä vasteajat ja tutkia pysyykö suuronnettomuuden harjoituspotilaiden hoitoon pääsy näissä vasteajoissa. Tämä oli opinnäytetyön tutkimusongelma.
Opinnäytetyö on tyypiltään kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Aineisto on kerätty kyselytutkimuksena seurantalomakkeella suuronnettomuusharjoituksen harjoituspotilailta. Harjoituspotilaat täyttivät seurantalomakkeeseen triage-luokkaansa, kellonaikoja, sijaintiaan ja hoitotoimenpiteitä.
Suuronnettomuusharjoituksessa oli 45 harjoituspotilasta. Opinnäytetyön tuloksissa kerrotaan, että Kainuun keskussairaalan suuronnettomuusharjoituksessa pääasiallisesti pysyttiin vasteajoissa. Muutamia poikkeamia huomioimatta vasteajoista myöhästyttiin vain muutamilla minuuteilla. Tuloksista selviää myös potilaiden päivystyspoliklinikalla oloaika ja osastot, joille heidät siirrettiin jatkohoitoon.
Seurantalomakkeita tarkastellessa huomiona oli se, että osa suuronnettomuuteen osallistuneesta hoitohenkilökunnasta ei ollut osannut kertoa triage-luokkia, kun harjoituspotilaat olivat niitä tiedustelleet. Triage-luokiksi oli sanottu sellaisia luokkia joita ei Kainuun keskussairaalassa ole käy-tössä. Tämän opinnäytetyön avulla tutkitaan Kainuun keskussairaalan kykyä kohdata mahdollisia suuronnettomuustilanteita. Triage-luokittelun tiedon heikkous tai niiden kertaaminen on suurin jatkotutkimusaihe joka opinnäytetyössä tulee esille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää potilaiden hoitoon pääsyä Kainuun keskussairaalassa järjestetyssä suuronnettomuusharjoituksessa 8.10.2015. Päivystyspoliklinikoilla on olemassa triage-luokittaiset vasteajat, joiden puitteissa potilaiden on päästävä lääkärin arvioon. Saimme tilaajaltamme opinnäytetyön aiheeksi selvittää nämä vasteajat ja tutkia pysyykö suuronnettomuuden harjoituspotilaiden hoitoon pääsy näissä vasteajoissa. Tämä oli opinnäytetyön tutkimusongelma.
Opinnäytetyö on tyypiltään kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Aineisto on kerätty kyselytutkimuksena seurantalomakkeella suuronnettomuusharjoituksen harjoituspotilailta. Harjoituspotilaat täyttivät seurantalomakkeeseen triage-luokkaansa, kellonaikoja, sijaintiaan ja hoitotoimenpiteitä.
Suuronnettomuusharjoituksessa oli 45 harjoituspotilasta. Opinnäytetyön tuloksissa kerrotaan, että Kainuun keskussairaalan suuronnettomuusharjoituksessa pääasiallisesti pysyttiin vasteajoissa. Muutamia poikkeamia huomioimatta vasteajoista myöhästyttiin vain muutamilla minuuteilla. Tuloksista selviää myös potilaiden päivystyspoliklinikalla oloaika ja osastot, joille heidät siirrettiin jatkohoitoon.
Seurantalomakkeita tarkastellessa huomiona oli se, että osa suuronnettomuuteen osallistuneesta hoitohenkilökunnasta ei ollut osannut kertoa triage-luokkia, kun harjoituspotilaat olivat niitä tiedustelleet. Triage-luokiksi oli sanottu sellaisia luokkia joita ei Kainuun keskussairaalassa ole käy-tössä. Tämän opinnäytetyön avulla tutkitaan Kainuun keskussairaalan kykyä kohdata mahdollisia suuronnettomuustilanteita. Triage-luokittelun tiedon heikkous tai niiden kertaaminen on suurin jatkotutkimusaihe joka opinnäytetyössä tulee esille.