Ammatillisen osaamisen arviointikriteerit

Abstract

Tämä opinnäyte käsittelee sairaanhoitajaopiskelijoiden käytännön harjoittelujaksojen arviointikriteerejä ja sitä, miten sairaanhoitajat arvioivat opiskelijoiden ammatillisen osaamisen tasoja. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan hoitotyön koulutusohjelmakohtaisten kompetenssien pohjalta luotuja ammatillisen osaamisen tasoja arvosanoilla hylätty, tyydyttävä, hyvä ja kiitettävä. Teoriaosuudessa selvitetään yleisesti ammatillista osaamista, ohjattua harjoittelua ja arviointia sekä tarkastellaan tarkemmin sairaanhoitajan ammatillista osaamista ja ammatillisen osaamisen arviointia. Opinnäytetyö on toteutettu käyttäen kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusta varten laadittiin kyselylomake, joka sisälsi 52 strukturoitua ja yhden avoimen kysymyksen. Niistä 46 oli väittämiä ammatillisesta osaamisesta ja kaksi harjoittelun suorittamisesta, mitkä vastasivat tutkimuskysymyksiimme. Lisäksi neljä monivalintakysymystä kartoitti taustatekijöitä ja avoinkysymys harjoittelun arvioinnin tasoihin liittyvää palautetta varten. Väittämien pohjana on käytetty Savonia-ammattikorkeakoulun LYHTY-projektin tuottamia arviointikriteerejä. Aineisto kerättiin Päijät-Hämeen keskussairaalan 12:sta eri osastolta. Kyselyymme vastasi 86 sairaanhoitajaa ja kätilöä. Vastausprosentti kyselyssä on 35,9. Kyselyllä saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että sairaanhoitajien arvioinnit ammatillisesta osaamisesta vastasivat osittain LYHTY-projektissa esitettyjä arviointikriteerejä. Pääasiassa sairaanhoitajat arvioivat ammatillisen osaamisen tasot paremmaksi kuin LYHTY-projektin kriteereissä oli esitetty. Joidenkin väittämien kohdalla kuitenkin kyselyn perusteella saatu enemmistön antama arviointi ja LYHTY-projektin kriteerit erosivat jopa kiitettävästä tyydyttävään.

This thesis discusses the evaluation criteria of the work practise periods, and how the students evaluate the different levels of professional competence. This thesis concentrates on focusing on the levels of professional competence based on subject specific competences. The grades used are failed, satisfactory, good and excellent. The theory of this thesis will clarify the professional competence, mentored work practise and evaluation in general. The professional competence of a nurse and the evaluation of the professional competence will get a more thorough view. The thesis was done by using a quantitative study method. A questionnaire was made, in which 52 structured and one open question were presented. Of all the structured questions, 46 were arguments about the professional competence and two questions were about the actual execution of the practise period. These questions provided answers to our problems of the study. In addition, four multiple-choice questions surveyed the background information, and the open question was meant for the feedback of the work practise levels of evaluation. The foundation of the arguments used is the evaluation criteria provided by The LYHTY-project of the Savonia University of Applied Sciences. The material was compiled from the twelve departments of the Päijät-Hämeen Keskussairaala. 86 nurses and obstetricians answered to our questionnaire. According to the results received in this study, it can be stated that the evaluations about the professional competence, made by nurses, partly correlated the evaluation criteria presented in the LYHTY-project. The nurses largely evaluated the levels of professional competence as better than those presented in the LYHTY-project. However, in some of the arguments, the evaluation given by the majority differed from the LYHTY-project, ranging even from excellent to satisfactory.