Kollegiaalisuuden toteutuminen sisätautien osastoilla 33 ja 34

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa hoitajien välisen kollegiaalisuuden toteutumisesta ja kollegiaalisuuden kehittämisestä Päijät-Hämeen keskussairaalan sisätautien osastoilla 33 ja 34. Tavoitteena oli tutkimustulosten perusteella lisätä kollegiaalista osastotyötä sekä näin ollen parantaa potilaan hyvää kokonaishoitoa. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena kyselylomakkeen muodossa helmikuussa 2008. Kyselylomake sisälsi 4 kpl taustamuuttujakysymystä, 110 kpl strukturoituja monivalintakysymystä sekä yhden avoimen kysymyksen. Kohderyhmänä olivat sisätautienosastojen 33 ja 34 hoitotyön tekijät (N=32). Vastausprosentti oli 97 %. Tutkimusaineisto koodattiin ja järjestettiin muuttujaluettelon mukaisesti havaintomatriisiin, jonka jälkeen jokaisen muuttujan frekvenssi- ja prosenttijakaumat ajettiin SPSS 15,0 for Windows -ohjelmalla. Tämän jälkeen aineisto siirrettiin Excel- taulukkoon ja saatettiin tilastolliseen muotoon. Avoin kysymys analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Alkuperäisten kirjallisuuskatsausten sekä tutkimusten pohjalta kollegiaalisuuden ilmentymät toteutuivat hyvin hoitajien persoonallisina luonteenpiirteinä, potilaskohtaisena hoitotyönä, hoitotyön filosofiana, työyhteisön ilmapiirinä, ammattitaidon kehittämisenä sekä johtamistapana. Keskeisimmiksi kollegiaalisuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat ”me-henki”, yhteenkuuluvuuden tunne, huumori, käyttäytyminen, kirjaaminen, yhteistyö, yhteiset pelisäännöt, eettiset ohjeet, avoimuus, kollegan arvostus ja kunnioitus, opetus ja ohjaus, palautteen anto, tasa-arvoisuus, työjärjestelyt ja koulutukseen pääsy. Hoitajien välistä kollegiaalisuutta voitiin kehittää muodostamalla eettinen työyhteisö, jossa avoimuudella, hyvällä sivistyneellä käyttäytymisellä, eettisen ja turvallisen työympäristön luomisella ja eettisten ohjeiden noudattamisella olisi kollegiaalisuutta kehittävä vaikutus. Esimiesten tulisi huomioida hoitajan jaksaminen sekä työn kuormittavuus. Myös työrauhan saavuttaminen sekä yhteisen vapaa-ajan lisääminen kehittäisivät kollegiaalisuutta. Työtaistelun koettiin olevan kollegiaalisuutta voimakkaasti heikentävä tekijä. Viime kädessä yksilö kantaa vastuun kollegiaalisuuden toteutumisesta ja vastaa näin ollen hoitotyön imagosta.

The purpose of this study was to produce knowledge about collegiality among primary nurses and its development at the Medical wards 33 and 34 of Päijät-Häme Central Hospital. The goal was to increase the wards' more collegiality in nursing care and to improve the care of the patients. The data was collected by using a questionnaire. The questionnaire included four background questions, 110 structured questions and one open question. The target group of the study consisted of all primary nurses working at the Medical wards 33 and 34 (N=32). The response rate was 97 %. The data was coded and organised in a table. Frequency and percentage rates of each variable were calculated through SPSS 15,0 for Windows- program. The data was compiled with the Excel-program and was counted statistically. The open question was analysed using content analysis. The original factors which described collegiality and were based on research literature and other studies were defined. The collegiality was succeeded in the personality traits of individual nurses, the nursing of individual patient, the philosophy of nursing, the environment of workplace, the development of professional nursing and leadership. These promoting factors of collegiality were humour, friendliness, behaviour, nursing documentation, cooperation among nurses, the instructions of nursing ethics, the feeling of belonging together, open communication among nurses, the respect and trust among nurses, teaching and guidance, peer review, consulting, working among other wards, equality, working arrangements and to get more education. The collegiality among nurses could be developed by making an ethical workplace, where open communication, good and civilised behaving, creating ethical and security working environment and following the ethical rules of nursing might have a huge influence on developing collegiality. The supervisors should pay attention to nurses' health and to their job. Also the peaceful pace at the workplace and more free-time sharing among nurses might enhance collegiality at the Medical wards 33 and 34. The battle of working in autumn 2007 was blocked collegiality. Finally, each individual carries a responsibility for developing collegiality and the good image of nursing.