Äitien kokemuksia varhaisesta vuorovaikutuksesta keskosvauvan kanssa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata äitien kokemuksia varhaisesta vuorovaikutuksesta keskosvauvan kanssa. Tavoitteena on, että hoitohenkilökunta saa lisää valmiuksia tukea varhaista vuorovaikutusta heti keskoslapsen synnyttyä. Lisäksi tavoitteena on, että keskosten äidit saavat tietoa muiden äitien kokemuksista varhaisesta vuorovaikutuksesta keskosvauvan kanssa. Tämä tuo opinnäytetyöhön vertaistuen näkökulman. Opinnäytetyö tehtiin käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opinnäytetyössä haastateltiin kolmea keskosvauvan äitiä, jotka tavoitettiin Peruspalvelukeskus Oivan sekä tutkimukseen osallistuneiden äitien kautta. Saatu aineisto käsiteltiin sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksessa selvisi, että varhainen vuorovaikutus käsitti päivittäisiä hoitotoimenpiteitä ja emotionaalista kanssakäymistä vauvan kanssa. Vastauksista ilmeni, että äidin ja vauvan fyysinen vointi vaikutti varhaiseen vuorovaikutukseen. Muita vaikuttavia tekijöitä olivat ensikontaktin määrä ja ympäristötekijät. Kokonaisval-tainen tuki koostui tiedollisesta ja emotionaalisesta tukemisesta niin hoitojakson aikana kuin kotiutumisvaiheessakin. Äidit kokivat saaneensa neuvolasta liian vähän tietoa ja tukea keskosvauvan hoitoon ja varhaiseen vuorovaikutukseen.

The objective of this thesis was to describe the experiences mothers have regarding early interaction with their premature infants and to provide the nursing staff with information that will help them support early interaction immediately after the birth of a premature infant. Furthermore, this thesis aimed to provide mothers with information on how other mothers experience early interaction with their premature infants and in this way introduce the concept of peer support to the thesis. The research was conducted as a qualitative research and the research material was collected by means of theme interviews. The research material consisted of three interviews with mothers of premature infants. The interviewees were con-tacted through the local institution for organizing social and health services (Peruspalvelukeskus Oiva) as well as through the other mothers participating in the research. The content of the research material was then processed and analysed. The analysis revealed that within the context of this thesis early interaction with a premature infant consisted of daily treatment and emotional interaction, the extent of which was determined by the health and condition of both the mother and the infant. Among other factors affecting early interaction were environmental factors and the amount of physical contact between the mother and her premature infant. The support received form the nursing staff consisted of informational and emo-tional support during the treatment and at the time of discharge. The mothers participating in the research reported that they received insufficient information and support from the prenatal clinic personnel concerning early interaction and the special needs of a premature infant.