Young immigrants' trust in the Finnish police through a window of hate crime

Abstract

The purpose of this thesis is to clarify how young people with immigrant backgrounds in the Helsinki region perceive the trustworthiness of the police when it comes to facing hate crime, and how they would act in case they were victims of hate crime. This quantitative structured interview research was conducted at eight youth centers in the Eastern parts of Helsinki along with four interviews with experts representing various stakeholder groups, such as the City of Helsinki youth department and the police.

Hate crime is a criminal offense committed with a motive of hatred. The Criminal act in the Finnish law says that any sentences may be aggravated justifiably by a motive of hatred towards the race, origin, religion, sexual orientation or any physical factor of the victim. Before the year 2011 only racist motives were stated in the act to be justifiable aggravators in sentencing.

The topic of the thesis was applied by the Police Department of the Ministry of the Interior of Finland and it is related to a project named Good Practice Plus. The project was launched in 2014 with the Northern Ireland Police to discover and develop tools to intervene hate crime in different phases.

Most of the research about trust between citizens and the police in Europe concerns adult citizens. This thesis aims to offer information about the younger populations’ mindset and needs to determine whether or not changes need to be made to current policies. It is important to emphasize that the results shown in this study are based on the teenagers’ perception.

The internet based research questionnaire was completed by 93 people. The results show that the target group trusts the police fairly well but is somewhat unwilling to report the faced hate crime. Half of the target group would not want the police to investigate the crime, the main reason being that it wouldn’t be a real crime. A conclusion can be drawn, that the target group is not familiar enough with what is acceptable and what is not, therefore they should be educated more to increase the awareness of their fundamental rights.

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selventää, miten maahanmuuttajataustaiset nuoret Helsingin alueella kokevat poliisin luotettavuuden viharikostilanteissa, ja kuinka he toimisivat jou-tuessaan viharikoksen uhreiksi. Tämä kvantitatiivinen strukturoitu haastattelututkimus tehtiin kahdeksassa nuorisotalossa Helsingissä. Lisäksi tietoa on kerätty neljän asiantuntijahaastatte-lun avulla. Asiantuntijat edustavat eri sidosryhmiä, kuten Helsingin kaupungin nuorisotointa, sekä poliisia.

Viharikoksena pidetään rikosta, jonka motiivina on viha. Suomen rikoslaissa listataan tuomion koventamisperusteiksi mm. rikoksen motiivina uhrin rotu, syntyperä, seksuaalinen suuntautuminen, tai muu fyysisiin ominaisuuksiin liittyvä tekijä. Ennen vuotta 2011 vain rasistiset rikok-set mainittiin koventamisperusteina, mutta tuona vuonna lakiin lisättiin kattavampi lista perusteita.

Opinnäytetyö on tehty Sisäministeriön Poliisiosastolle liittyen vuonna 2014 alkaneeseen Good Practice Plus -projektiin, joka käynnistettiin yhdessä Pohjois-Irlannin poliisin kanssa. Projek-tin tarkoituksena on kehittää ja löytää uusia työkaluja viharikoksiin puuttumiseen, sekä viharikosten uhrien tukiverkoston vahvistamiseen.

Valtaosa Euroopassa tehdystä tutkimuksesta liittyen kansalaisten luottamukseen koskee aikuista väestöä. Tämä opinnäytetyö pyrkii tarjoamaan tietoa nuoremman väestön kokemuksista ja tarpeista, jotta nykyisten käytäntöjen mahdolliset kehitystarpeet tulisivat esiin. On tärkeää painottaa, että tässä opinnäytetyössä esitetyt tulokset pohjautuvat nuorten henkilökohtaiseen kokemukseen.

Kyselyyn vastasi yhteensä 93 henkilöä. Tulokset osoittavat, että kohderyhmä luottaa poliisiin melko hyvin, mutta on melko haluton tekemään rikosilmoitusta. Pääsyynä epäilys siitä, ettei uhri pitänyt tapahtumaa todellisena rikoksena. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kohderyhmä ei tunne perusoikeuksiaan, eikä kykene täysin erottamaan sopivaa ja sopimatonta kohtelua. Näin ollen kohderyhmän tietoutta tulisi lisätä.