Mapping the way for a new stormwater strategy for the city of Hanko

Abstract

Human impact on stormwater formation is significant. As urbanization intensifies, and the amount of built impervious surfaces increases, the natural water cycle is hindered. At the same time, climate is changing bringing more weather extremes and heavy rainfall events. Urban runoff has previously been regarded as clean water, but studies have shown it to contain a variety of harmful substances and impurities. Stormwater has unfavorable ecological, financial, social and even health impacts.

Some national laws and regulations address urban runoff and its management. The most recent law change is that according to the Amended Water Services Act (681/2014) stormwater sewerage is not regarded as part of water services, and it should be handled separately from sewage.

The city of Hanko does not have a stormwater management system or common guidelines for preventing and/or handling urban runoff. The combined sewer system in the city is old and rundown. Precipitation is mainly directed through the combined sewers to the wastewater treatment plant where it forms over 50% of the incoming water. Some of the water is also directed through separate sewers directly into the sea.

The aim of stormwater management is to minimize the negative effects of urban runoff. There are different ways to manage both the quality and the quantity by preventing, reducing, leveling and slowing down the volume of surface runoff. These methods are part of the Best Management Practices (BMPs) of the Low Impact Development (LID) techniques that utilize natural processes.

This study explores the current situation, the need for changes and the options available for improving stormwater management in the city of Hanko.

Ihmisvaikutus hulevesien syntyyn on merkittävä. Kaupungistumisen lisääntyessä ja tehostuessa rakennettujen vettä läpäisemättömien pintojen määrä kasvaa ja luonnollinen veden kiertokulku estyy. Samaan aikaan ilmastonmuutos aiheuttaa lisää sään ääri-ilmiöitä ja rankkasateita. Hulevettä on aikaisemmin pidetty puhtaana, mutta tutkimukset ovat osoittaneet veden sisältävän erilaisia haitallisia aineita ja epäpuhtauksia. Hulevedellä onkin epäsuotuisia ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja jopa terveydellisiä vaikutuksia.

Osa kansallisista laeista ja säädöksistä käsittelee hulevesiä ja niiden hallintaa. Tuorein asiaan liittyvä lakimuutos on Laki vesihuoltolain muuttamisesta (681/2014), jonka mukaan huleveden viemäröinti ei enää kuulu vesihuoltoon ja hulevesi tulee käsitellä erikseen jätevesistä.

Hangon kaupungilla ei ole hallintajärjestelmää tai yhteisiä ohjesääntöjä hulevesien ehkäisemisestä ja/tai käsittelemisestä. Kaupungin sekaviemäriverkko on vanha ja huonokuntoinen. Sadevesi johdetaan pääosin sekaviemärin kautta jäteveden puhdistamolle, jossa se muodostaa yli puolet puhdistamolle tulevasta vesimäärästä. Osa vesistä johdetaan myös erillisviemäröinnin kautta suoraan mereen.

Hulevesien hallinnan tarkoitus on vähentää valumavesien negatiivisia vaikutuksia. Sekä laadun että määrän hallitsemiseksi on olemassa erilaisia keinoja, jotka ehkäisevät, vähentävät, tasaavat ja hidastavat vesimäärää. Nämä menettelytavat kuuluvat luonnonmukaisiin hallintamenetelmiin, jotka hyödyntävät luonnossa ilmeneviä puhdistusprosesseja.

Opinnäytetyö on tehty selvittämään nykytilannetta, muutostarvetta sekä vaihtoehtoja Hangon kaupungin hulevesien hallinnan parantamiseksi.