Palkanlaskenta kaupan alalla

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee kaupan alan palkanlaskentaa ja palkanlaskennan kehittämistä case-yritys Osuuskauppa Hämeenmaassa. Opinnäytetyö koostuu teoreettisesta viitekehyksestä sekä empiirisestä tutkimuksesta. Teoriaosuuden ensimmäisessä osassa käsitellään palkkahallinnon tehtäviä, lainsäädäntöä ja prosesseja yleisestä näkökulmasta. Jälkimmäisessä osassa palkanlaskennan tehtäviä ja palkan muodostumista tarkastellaan puolestaan kaupan alan näkökulmasta. Opinnäytetyön empiirisessä osassa esitellään case-yritys Osuuskauppa Hämeenmaa sekä case-tutkimus. Aineistoa on kerätty havainnoimalla sekä haastattelemalla Osuuskauppa Hämeenmaan henkilöstöhallinnon työntekijöitä. Haastattelut ovat olleet sekä yksilö- että ryhmähaastatteluja. Yksilöhaastattelut on tehty teemahaastatteluina. Aineistoa on kerätty myös käytännön työtilanteissa ja henkilöstöhallinnon työntekijöiden kanssa käytyjen lukuisten keskustelujen avulla. Opinnäytetyön tarkoitus on kehittää case-yritys Osuuskauppa Hämeenmaan palkanlaskentaa. Erityisiä kehittämiskohteita ovat henkilöstöhallinnon työntekijöiden työnjaon tasaaminen, vastuualueiden selkiyttäminen ja palkanmaksupäivien muuttaminen S-ryhmän suositusten mukaisiksi. Palkanlaskijoiden työnjakoa muutettiin siten, että emoyhtiö Osuuskauppa Hämeenmaan palkanlaskentaa hoitaa jatkossa kaksi palkanlaskijaa aikaisemman yhden palkanlaskijan sijasta. Samoin päätettiin toimia tytäryhtiö Hämeenmaan Market Oy:n kohdalla. Lisäksi tytäryhtiö Hämeenmaan Huoltamot Oy:n palkanlaskijaa vaihdettiin ja autokaupan palkanlaskentaa hoitaa jatkossa henkilöstösihteerin lisäksi myös toinen palkanlaskija. Lisäksi palkanmaksupäivät muutettiin vastaamaan S-ryhmän suosituksia. Takautuvaan palkanmaksuun ei kuitenkaan vielä kaikkien yhtiöiden kohdalla ryhdytty. Lopputuloksena voitiin todeta, että työnjaon muutosten myötä Osuuskauppa Hämeenmaan henkilöstöhallinnon työntekijöiden työmäärää onnistuttiin tasaamaan. Tästä huolimatta palkanlaskennassa on kuitenkin edelleen kehittämistä, esimerkiksi täysin takautuvaan palkanmaksuun siirtyminen koko yrityksessä sekä palkanlaskijoiden toimintatapojen yhtenäistäminen.

This thesis deals with the payroll computation in the field of trade and the development of the payroll computation in Cooperative Society Hämeenmaa. This study consists of a theoretical part and an empirical part. First in theoretical part a general review about payroll administration is presented. The main focuses are on the functions, legislation and processes of the payroll administration. The functions of the payroll computation are observed from the point of view of the field of trade. Last in the theoretical part the income formation is presented. The empirical part consists of the introduction of Cooperative Society Hämeenmaa and the phases of the case study. This study is a quantitative case study and the data were obtained by interviews which were individual and group interviews. Sources also include literary material related to the topic and the author's own observations. Some of the data were obtained in work situations through discussions with other payroll clerks. The purpose of this thesis was to develop the payroll computation in Cooperative Society Hämeenmaa. An attempt has been made to resolve how the amount of work can be divided more evenly between the payroll clerks. The aim of this study was also to clarify the responsibilities of the payroll clerks and to research if it is possible to change the paydays to correspond to the recommendations of the S Group. The division of tasks has been changed in the following way. The payroll computation of the parent company Cooperative Society Hämeenmaa will be done by two payroll clerks instead of just one clerk. Also, the wages clerks of the subsidiary companies Hämeenmaan Huoltamot Oy and Hämeenmaan Market Oy have been changed. The payroll computation of the subsidiary companies Vesijärven Auto Oy and Nelipyörä Oy will be done in the future by two payroll clerks. Also the paydays were changed according to the recommendations of the S Group. By changing the responsibilities of the payroll clerks we managed to divide the tasks equally. In spite of that there still are functions in the payroll computation that need developing. One of them is the transition to the regressive payment of wages.