Kipulääkkeiden käyttö kouluikäisillä lapsilla: kirjallisuuskatsaus

Abstract

Kivunhoidon perustana voidaan pitää lääkehoitoa, joka on nykypäivänä hyvinkin kehittynyttä. Kipulääke tulee valita oireenmukaisesti ja sen tulee olla vaikutukseltaan tehokas ja kipua lievittävä. Lapsen lääkkeellisen kivunhoidon toteuttamisessa on tärkeää arvioida ja mitata kipua asianmukaisesti. Vaikka lapsen kipua voi olla vaikea arvioida, tulee sitä hoitaa tehokkaasti ja oikeanlaisia lääkemuotoja ja -annoksia käyttäen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kirjallisuuskatsaus kouluikäisen lapsen lääkkeellisestä kivunhoidosta ja sen erityispiirteistä. Tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisia sekä englanninkielisiä tutkimuksia, artikkeleita ja kirjallisuutta aiheesta. Tavoitteena oli koota ajankohtaista tutkimustietoa sisältävä tiivis tietopaketti, jota terveydenhuollossa työskentelevät voisivat hyödyntää. Tavoitteena oli myös lisätä heidän tietoisuuttaan lasten lääkkeellisestä kivunhoidosta ja sen toteutumisesta terveydenhuollossa. Aineisto tähän kirjallisuuskatsaukseen kerättiin yhdestä suomalaisesta (Medic), sekä kolmesta kansainvälisestä (Proquest, PubMed ja Cinahl) tietokannasta. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kuusi artikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2006–2015. Tutkimukset oli toteutettu maissa, joissa on samankaltainen terveydenhuoltojärjestelmä kuin Suomessa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella yleisimpiä lasten kivunhoidossa käytettäviä lääkkeitä ovat ibuprofeeni, parasetamoli sekä parasetamoli-kodeiini-yhdistelmävalmiste. Pohjois-Amerikassa tehdyissä tutkimuksissa nousivat esille parasetamoli-kodeiini-yhdistelmävalmisteen ja ibuprofeenin yleinen käyttö, kun taas Suomessa parasetamoli ja ibuprofeeni olivat yleisimmin käytettyjä eikä parasetamoli-kodeiini-yhdistelmävalmistetta mainittu. Valituista kuudesta artikkelista viisi oli tehty muualla kuin Suomessa, ja niissä havaittiin puutteita lapselle annettavassa kipulääkityksen määrässä, sekä viivästystä loukkaantumishetkestä kivunhoidon aloittamiseen. Voisikin olla perusteltua tutkia, löytyykö Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä samankaltaisia puutoksia.

Pharmacological care is nowadays well-developed and can be considered as the foundation of pain management. Analgesics have to be chosen to manage the symptoms effectively and they have to be pain relieving. In pharmacological pain management in children it is important to estimate and measure the pain appropriately. Even though it can be difficult to estimate the child's pain, it has to be taken care of effectively. It is also important to use the correct medicine forms and doses for a child. The purpose of this thesis was to write a literature review about the pharmacological management of pain in school-aged children and its special features. The aim was to discuss Finnish and English studies, articles and literature about the subject. The objective was to collect a compact information package including current research data, which could be used by health care employees. The intention also was to increase their awareness of the pharmacological pain management in children and its actualisation in health care. The material to this literature review was collected from one Finnish (Medic) and three international (Proquest, PubMed and Cinahl) databases. Six articles which had been published during the years 2006-2015 were selected to the literature review. The studies had been carried out in countries where the health care system was similar to the health care system in Finland. The results indicate that the most common medicines that are used in the pharmacological management of pain in children are ibuprofen, acetaminophen and acetaminophen-codeine. In the studies that were conducted in North America, the general use of acetaminophen-codeine and of ibuprofen was prominent. On the contrary, in Finland acetaminophen and ibuprofen were used the most and acetaminophen-codeine was not mentioned. Five articles among the six articles chosen for the thesis were conducted outside Finland. It was discovered that the amount of analgesics given to a child patient was inadequate and there was a delay from the moment of the injury to the beginning of the pain management. Further studies could discuss, whether there are similar inadequacies in Finland’s health care system.