TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA VALMIUDET JA ASEPTINEN TOIMINTA KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUSSA - KYSELYTUTKIMUS
Lehto, Paula (2016)
Lehto, Paula
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053111158
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053111158
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin aseptiikka toteutuu erihoitotilanteissa käytännön harjoittelussa ja millaisia asenteita terveysalan opiskelijoilla on infektioiden torjuntaa kohtaan. Tavoitteena tutkimuksessa oli selvittää mitkä tekijät vaikuttavat oikeiden työtapojen toteutumiseen sekä millainen käsitys terveysalan opiskelijoilla on infektioiden torjunnasta.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista lähestymistapaa. Tutkimukseen kerätty aineisto saatiin kokoon Webropol-nimisellä ohjelmalla. Ennen aineiston keräämistä terveysalan opiskelijoita informoitiin sähköpostitse tulevasta kyselystä. Kysely lähetettiin yhteensä noin 560 opiskelijalle, hyväksyttyjä vastauksia palautui 109 kappaletta. Kysely toteutettiin marraskuussa 2015, kokonaisvastausprosentti oli lähes 20 %. Tutkimuksen analysoinnin apuna käytettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa.
Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista suurin osa oli naisia (85 %) ja loput miehiä. Alle 27-vuotiaat olivat aktiivisimpia vastaajia kyselyyn. Yhteenvetona Kymenlaakson ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijoilla oli hyvät infektioiden torjunnan valmiudet käytännönharjoitteluun lähdettäessä. Lähes jokainen opiskelija huolehtisi omasta hygieniasta ja siisteydestä infektioiden torjumiseksi. 96 % opiskelijoista tietää, miten pisto- ja viiltotapaturmien sattuessa tulee toimia, 92 % vastanneista tiesi mitä tavanomaisilla varotoimilla tarkoitetaan. Kyselyn vastauksien perusteella opiskelijat toteuttavat oikeanlaista käsihygieniaa hyvin. 94 % opiskelijoista ilmoittaa desinfioivansa kädet potilaskontaktien välillä. Tärkeimmiksi käsihygieniaan vaikuttaviksi tekijöiksi käytännönharjoittelun aikana listattiin muun muassa kiire, työpaikan ja ohjaajan asenne, työtilat ja desinfektion saatavuus sekä aseptinen omatunto.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista lähestymistapaa. Tutkimukseen kerätty aineisto saatiin kokoon Webropol-nimisellä ohjelmalla. Ennen aineiston keräämistä terveysalan opiskelijoita informoitiin sähköpostitse tulevasta kyselystä. Kysely lähetettiin yhteensä noin 560 opiskelijalle, hyväksyttyjä vastauksia palautui 109 kappaletta. Kysely toteutettiin marraskuussa 2015, kokonaisvastausprosentti oli lähes 20 %. Tutkimuksen analysoinnin apuna käytettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa.
Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista suurin osa oli naisia (85 %) ja loput miehiä. Alle 27-vuotiaat olivat aktiivisimpia vastaajia kyselyyn. Yhteenvetona Kymenlaakson ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijoilla oli hyvät infektioiden torjunnan valmiudet käytännönharjoitteluun lähdettäessä. Lähes jokainen opiskelija huolehtisi omasta hygieniasta ja siisteydestä infektioiden torjumiseksi. 96 % opiskelijoista tietää, miten pisto- ja viiltotapaturmien sattuessa tulee toimia, 92 % vastanneista tiesi mitä tavanomaisilla varotoimilla tarkoitetaan. Kyselyn vastauksien perusteella opiskelijat toteuttavat oikeanlaista käsihygieniaa hyvin. 94 % opiskelijoista ilmoittaa desinfioivansa kädet potilaskontaktien välillä. Tärkeimmiksi käsihygieniaan vaikuttaviksi tekijöiksi käytännönharjoittelun aikana listattiin muun muassa kiire, työpaikan ja ohjaajan asenne, työtilat ja desinfektion saatavuus sekä aseptinen omatunto.