Laajennettu työyhteisö miesten terveyden edistämisen välineenä : Operaatio Liikuntakaverit

Abstract

Miesten terveyskäyttäytymisessä suhteessa naisiin tiedetään olevan eroja. Miehet hakevat apua ongelmiinsa myöhemmässä vaiheessa kuin naiset ja heidän elinajanodotteensa on naisia alhaisempi. Vakavia mielenterveysongelmia kohdanneilla sukupuolesta riippumatta on suurentunut fyysisten sairauksien riski ja elinajanodote on muuta väestöä alhaisempi. Kielteiset terveystottumukset ja hoitojen haittavaikutukset liittyvät yhteen pitkäaikaisista psyykkisistä häiriöistä kärsivillä ihmisillä. Näiden riskitekijöiden vuoksi tulisikin erityisesti kiinnittää huomiota mielenterveyden häiriöstä kärsivän ihmisen terveellisten elintapojen edistämiseen ja elintavoista johtuvien sairauksien ehkäisyyn. Kun em. riskitekijöihin vielä lisätään miesten hoitoon hakeutumisen erot suhteessa naisiin ja alhaisempi elinajanodote, on miesten terveyden edistämiseen panostus tärkeää.

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Kakspy ry:ssä toteutettu miesten terveyden edistämisen interventio vaiheineen ja kartoittaa interventioon osallistuneiden henkilöiden kokemuksia laajennetun työyhteisön käytöstä terveyden edistämisen välineenä. Aiempia tutkimuksia terveyden edistämisen interventioista laajennetun työyhteisön työskentelymenetelmällä ei löytynyt. Laajennettu työyhteisö oli yhteisöllinen työskentelymenetelmä, joka muodostettiin Kakspy ry:n palveluita käyttävistä miehistä, työntekijöistä ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista (N=9). Työskentelyssä hyödynnettiin miesten kokemustietoa omasta terveydestään ja tätä kautta pyrittiin edistämään heidän osallisuuttaan. Tavoitteena oli selvittää myös, mitä työskentelytapa vaatii siihen osallistuvilta. Interventiokuvauksen lisäksi tutkimusaineisto koostui kuuden laajennetun työyhteisön työskentelyyn osallistuneiden haastatteluista, jotka analysoitiin sisällönanalyysillä.

Tutkimustulosten mukaan osallistujat kokivat laajennetun työyhteisön yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävänä työskentelymenetelmänä, jossa kokemustieto, ryhmän tuki ja vertaisuus koettiin ammattilaisen antaman terveystiedon rinnalla merkitykselliseksi terveyden edistämiseen tähtäävässä toiminnassa. Miehet kokivat pelkän ammattilaisen ”valmiin sanan” kuulemista hankalana lähteä toteuttamaan, kokemus siitä oli, ettei se vielä välttämättä sitouta mitenkään. Osallistujien mukaan yhteisöllinen, kokemus- ja ammattilaistietoa yhdistävä menetelmä pienentää intervention epäonnistumista ja säästää resursseja, kun se suunnitellaan alusta alkaen yhdessä. Työskentelymenetelmä vaatii ammattilaiselta tuloksien mukaan kykyä arvostavaan ja tasavertaiseen kohtaamiseen sekä innokkuutta, avoimuutta ja epävarmuuden sietokykyä. Interventio kohdistui liikunnan edistämiseen miesten arjessa ja sivutuotteena interventiossa kehitettiin Operaatio Liikuntakaverit -toimintamalli.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että kokemustietoa hyödyntävää ja osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä lisäävää työskentelytapaa voidaan hyödyntää terveyden edistämiseen tähtäävissä interventioissa. Tutkimus vahvisti aiempia tutkimuksia ryhmän tuen ja vertaisuuden positiivisista vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin tähtäävissä elintapamuutoksissa.

There are differences in health behavior between men and women. Men are getting help later in health problems than women and men’s life expectancy is lower than women’s. People who have faced serious mental health issues (regardless of gender) have increased risk on physical disorders and life expectancy is lower than that of other population. Unhealthy way of life is related side effects of psychiatric treatments for people who have faced serious psychiatric problems. Because of that, health promotion is very important for people with mental health issues. When considering the risk factors and men’s differences in health behavior it’s very important to promote men’s health.

The aim for this qualitative study was to describe of men’s health promotion intervention which was made by using extended working community. The aim was also to find out experiences from people who take part of extended working community. There was no earlier research data based on extended working community. Extended working community includes men, employees and health care students (N=9) and it was a working method. The aim was to use men’s experiential knowledge of their health issues and support their inclusion and get information of using extended work community as a method in men’s health promotion. There was also the aim to find out what demands participators need in method. Along with intervention described research material consists of six interviews which were made by participators of extended working community. The material was analyzed using content analysis.

According to the results of the study participators of extended work community liked the method because it increased sense of community and inclusion. Men’s experiential knowledge of their health issues, group support and peer support with knowledge of employees was meanful in health promotion. Method is cost effective and there is smaller chance to fail because of developing intervention together from the beginning. Extended work community demands appreciative and equal meeting and excited, open minded from employee and tolerance of insecurity. Intervention was focused on exercising and it was called Operation Exercise Friends. This study finds that extended working community can be used in health promotion interventions and confirm the earlier research data that group and peer support have a positive influence on health and wellbeing.

Keywords sense of community, experiential knowledge, inclusion, health promotion, intervention