Mentorointi esimiestyön tukena

Abstract

Tämä opinnäytetyö kuvaa mentoroinnin merkitystä esimiesten kehittämismenetelmänä. Tavoitteena on antaa esimiehille hyvät valmiudet toimia mentorointisuhteessa. Kohdeorganisaationa on Päijät-Hämeen koulutuskonserni. Teoriaosassa tarkastellaan mentorointia kahdenkeskisenä kehittävänä vuorovaikutussuhteena. Suhteessa on kaksi aktiivista toimijaa, mentori ja aktori. Mentoroinnin onnistumisen kannalta on tärkeää ymmärtää tekijät, jotka vaikuttavat mentorointisuhteen onnistumiseen. Opinnäytetyössä selvitetään mentorin ja aktorin roolia, mentoroinnin osa-alueita sekä hiljaisen tiedon siirtämistä mentoroinnin avulla. Teoriaosassa käsitellään myös esimiehen ydinvalmiuksia ja rooleja organisaatiossa. Esimiehen työssä korostuu itsensä johtaminen. Tehokas ajankäytön hallinta, tehtävien priorisointi ja kyky toimia joustavasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä ovat oleellisia tekijöitä itsensä johtamisessa. Hyvällä itsensä johtamisella saadaan työntekoon tehoa ja mielekkyyttä. Lisäksi opinnäytetyössä syvennytään johtajuuden osaamisalueisiin. Opinnäytetyön empiirinen osuus koostuu Päijät-Hämeen koulutuskonsernin esimiehille tehdystä haastattelututkimuksesta. Tarkoituksena oli selvittää esimiesten asennoitumista mentorointiin sekä heidän mentorointitarpeita. Haastattelujen avulla selvitettiin, mihin johtajuuden osaamisalueeseen mentorointitarpeet kohdistuvat ja onko tarpeissa eroja kahden eri liikelaitoksen, Salpaus ja Lahden ammattikorkeakoulu, välillä. Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että esimiehet pitävät mentorointia todella tarpeellisena. Mentorointisuhteessa saatujen etujen uskotaan leviävän laajemmaltikin organisaatioon. Esimiesten positiivinen asennoituminen mentorointiin antaa hyvät lähtökohdat mentoroinnin onnistuneelle toteutukselle. Kohdeorganisaation esimiehet haluavat mentorointia eniten johtamisosaamisessa. Yksittäisistä osaamisalueista halutuimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat muutoksen johtaminen ja oman ajankäytön hallinta.

Abstract: This Bachelor's thesis examines the creation of virtual reality and its use in displaying a product. The thesis presents the most common related hardware, and two different programs for building and viewing virtual reality. Additionally, other software required by virtual reality software, and programs invisible to the user are briefly explained. The most essential elements of the thesis are examining the hardware required for producing virtual reality, getting to know the functions of the software, and finally combining these two elements while building a suitable system for producing virtual reality. Virtual reality as a concept has always been difficult to understand. Therefore it is important to know what virtual reality actually means before examining its different elements in more detail. The concept of virtual reality, and its history and requirements are studied at an early stage of the work. Once the concept of virtual reality has been clarified, focus is on the visual, controlling, locating and sound devices. Of these, less attention is paid to sound devices, as here they are not applied in practice. However, they are not entirely left out of the thesis, as they are a fundamental part of virtual reality. Writing the thesis was based on theories in various essays, and information compiled from the internet. Additionally, the author himself possesses a considerable amount of knowledge of virtual reality techniques. Internet was seen as a good information source, often being more up to date than printed material. The empirical part was done using two pieces of software, the results being two different virtual reality product presentations with different functions. These two results were so dissimilar that comparison between them was done only in a theoretical level. The use of virtual reality was seen as a useful solution for displaying a product. It presents a possibility for a considerably more diversified product display than a more traditional implementation.