Yhteisöllisyys ja psyykkinen hyvinvointi miesopiskelijoilla : Miesopiskelijoiden kokemuksia yhteisöllisyydestä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia yhteisöllisyyttä ja psyykkistä hyvinvointia miespuolisilla ammattikorkeakouluopiskelijoilla. Tutkimuskohteena olivat kaikki Kymenlaakson ammattikorkeakoulun miesopiskelijat. Tavoitteena oli tutkia yhteisöllisyyttä ilmiönä sekä sen mahdollista yhteyttä koettuun psyykkiseen hyvinvointiin. Tavoitteena oli luoda kehittämisehdotuksia tai malli yhteisöllisyyden kehittämisestä ammattikorkeakoulukontekstissa.

Opinnäyteyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui sähköinen kyselytutkimus. Kysely toteuttiin sähköisesti Webropol- järjestelmän avulla. Käytössä oli sekä määrällisen- että laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Pääsääntöisesti vastaukset analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS- ohjelman avulla. Yhden kysymyksen kohdalla käytössä oli laadullinen sisällönanalyysi. Vastaajien lukumäärä kyselyssä oli 162, vastausprosentti oli lähes 10% luokkaa.

Yhteisöllisyyden kokemusta mitattin sosiaalisen pääoman elementtien mukaan. Näitä olivat sosiaaliset verkostot ja - tuki, luottamus ja vastavuoroisuus sekä osallisuus ja osallistuminen. Kyseisiä asioita mitattiin sekä yleisellä tasolla, että ammattikorkeakoulukontekstiin sidottuna. Tulosten mukaan suuri osa opiskelijoista koki psyykkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Haittaavista tekijöistä vastaajat kokivat eniten väsymystä, stressiä ja kuormittuneisuutta. Ristiintaulukoinnin avulla saatiin selville, että yhteisöllisyyden kokemus näyttäisi osittain olevan sidoksissa psyykkisen hyvinvoinnin kokemukseen. Sosiaaliset verkostot, vastavuoroisuus ja yleinen luottamus sekä yksinäisyyden kokemus nousivat esille eniten psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavina asioina. Lisäksi opiskelukaverien tuen merkitys nousi esille psyykkisen hyvinvoinnin kokemuksessa.

Vastaajien mielestä yhteisöllisyyden kannalta tärkeimpiä tekijöitä olivat opiskelijoiden välinen vuorovaikutus, opettajien toiminta sekä fyysinen opiskeluympäristö. Kehittämisajatukset opiskelijoiden kokemana tukevat tätä ajatusta. Tärkeimpinä koettiin yhteisten, erityyppisten tapahtumien järjestäminen. Lisäksi tärkeinä asioina koettin fyysisten tilojen parantaminen ja kehittäminen sekä opettajien toiminnan kehittäminen. Vastaajat toivat esille myös monialaisen yhteistyön lisäämisen eri koulutusalojen kesken yhteisöllisyyttä lisäävänä tekijänä.

The aim of this thesis was to study the sense of community and mental wellbeing in males studying in the University of Applied Sciences. The study included all male stu-dents studying in Kymenlaakso University of Applied Sciences. The aim was to study the sense of community as a phenomena and its relation to mental well-being. The aim was also to create models and approaches which could be used to improve the sense of community in university context.

The method used was an electronic survey carried out by Webropol-tool. The study included both qualitative and quantitative methods. Most of the quantitative data was analysed with SPSS. One of the questions was analysed with the qualitative content analysis. The response rate of the survey was approximately 10 % - all together 162 responses were analysed.

The sense of community was studied with the elements of social capital including fac-tors such as social networks, social support, trust, reciprocity, co-operation and in-volvement. These were measured both in general sense and in the context of the study environment. The results showed that most of the respondents estimated their mental wellbeing as good or very good. Factors that most interfered with mental wellbeing were tiredness, stress and mental overstraining. Cross-tabulation of the data showed that the sense of community correlated with general mental wellbeing. The factors that were most affect-ing were social networks, reciprocity, sense of trust and loneliness. Classmates and their support were also mentioned as an important factor affecting mental wellbeing. The results showed that interaction between students, teacher behaviour and physical environment were factors most influencing the sense of community.

The respondents were also asked how to improve the sense of community and one factor that stood out from the data was student events and their importance. Also, teacher behaviour and physical environment were mentioned when asked about areas of possible develop-ment. Multidisciplinary co-operation was also mentioned as a possible area of devel-opment affecting mental well-being.